Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Pirkanmaalaisen betonifirman johto tuomittiin sakkoihin työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta

Pirkanmaan käräjäoikeudessa annettiin keskiviikkona tuomio erikoisesta tapauksesta. Syyttäjän mukaan pirkanmaalaisen betonifirman toimitusjohtaja ja tuotantopäällikkö olivat estäneet sen, että työntekijät olisivat voineet asettaa tai valita työpaikalle luottamushenkilön. Firman työntekijät olivat valinneet keskuudestaan luottamushenkilön huhtikuussa 2017. Syyttäjän mukaan johto ei hyväksynyt luottamustehtävään valittua miestä, minkä takia he lopettivat yrityksen luottamushenkilön toimen heinäkuussa 2017. Samalla johto ilmoitti, että uutta luottamushenkilöä ei tulla valitsemaan, koska yrityksessä ei ole siihen velvoittavaa 20 työntekijää. Syyttäjä vaati firman johdolle rangaistusta työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta. Rikoslain 47 luvun 5 pykälässä todetaan, että luottamusmiehen valintaa ei saa estää. Asianomistajana ollut mies vaati lisäksi vahingonkorvausta saamatta jääneistä luottamusmieskorvauksista 418 euroa viivästyskorkoineen sekä oikeudenkäyntikulunsa. Johto kiisti syytteen Yrityksen johto kiisti syytteen todeten, että työntekijän järjestäytymisvapautta ei ole loukattu. He eivät hyväksyneet luottamusmiestä siksi, että siihen ei ole velvoittavaa lainsäädäntöä. Vaikka luottamushenkilön toimi oli lakkautettu, johdon mukaan esille oli tuotu se mahdollisuus, että työntekijät voivat valita luottamusvaltuutetun. Johto kiisti myös asianomistajan korvausvaatimuksen, koska työntekijä on menettänyt palkkaa, eikä palkanmaksu ole heidän, vaan yrityksen velvollisuus. Rangaistukseksi sakkoa Käräjäoikeus katsoi ratkaisussaan, että työntekijöiden järjestäytymisvapautta oli loukattu. Oikeus tuomitsi yrityksen toimitusjohtajan ja tuotantopäällikön kymmeneen päiväsakkoon, mikä tietää toimitusjohtajalle 690 euron ja tuotantopäällikölle 240 euron sakkoa. Käräjäoikeus hyväksyi myös asianomistajan korvausvaatimuksen, koska vahinko oli aiheutunut vastaajien lainvastaisesta menettelystä. Näin ollen he ovat rikosoikeudellisella perusteella velvolliset korvaamaan vahingon. Johdon maksettavaksi koituivat myös oikeudenkäyntikulut ja todistelukustannukset.