Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Tavase-vyyhdin tuorein käänne: Pälkäneeltä vaatimus aville – uusi ympäristöarviointi tarvitaan

Pälkäneen kunta vaatii Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoa (avi) keskeyttämään Tavase-tekopohjavesilaitoksen kolmatta tuotantoaluetta koskevan valmistelun. Pälkäneen mukaan on pääteltävissä, että asiaa käsiteltäisiin Pälkäneen alueen osalta ainakin osittain korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) palauttamana asiana, vaikka aluehallintovirastolla ei ole siihen päätöksen perusteella toimivaltaa. Tavase oy ei ole Pälkäneen mukaan jättänyt aville sellaista sisällöltään ja muodoltaan lain edellyttämää hakemusta, jonka perusteella asiaa voitaisiin käsitellä avin nyt aloittaman menettelyn mukaisesti. Tavasen hakemus tulee Pälkäneen lausunnon mukaan jättää tutkimatta, mikäli avi käsittelee asiaa edes osittain KHO:n palautusasiana. KHO kumosi hallinto-oikeuden päätöksen KHO kumosi elokuussa 2018 tuotantoaluetta kolme koskeneen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen, eikä asiaa päätöksessä palautettu avin uudelleen käsiteltäväksi. KHO kumosi päätöksen pitkälti Pälkäneen Keiniänrannan Natura-alueeseen kohdistuvien haitallisten vaikutusten takia. Samalla KHO saattoi voimaan avin aiemman Tavasen lupahakemuksen hylkäävän päätöksen. Pälkäne tulkitsee asiaa niin, että jos Tavase edelleen hakee vesilain edellyttämiä lupia kunnan tuotantoalueelle, yhtiön tulisi jättää kokonaan uudet hakemukset. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää tulkitsee, ettei avilla ole KHO:n hylkäävän päätöksen jälkeen toimivaltaa jatkaa hakemuksen käsittelyä. Uusi arviointi? Tavasen uudelleen käynnistämä suunnitelma edellyttäisi kunnan mielestä uutta luonnonsuojelulain mukaista ympäristövaikutusten arviointia, jota nyt ei ole suoritettu. Avin lausuntopyyntöä pidetään nyt ennenaikaisena ja puutteellisena. Pälkäne vaatii nähtäväkseen muun muassa uutta maaperätutkimustietoa suunnitellulla tuotantoalueella. Merkityksellinen tervaleppämetsä Keiniänrannan Natura-alueen pinta-ala on 27 hehtaaria ja se on otettu Natura 2000 -suojeluverkostoon luontodirektiivin perusteella. Alue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Keiniänrannan tervaleppäkorpi on eräs Pohjoismaiden edustavimmista tervaleppämetsistä. Keiniänrannan tervaleppäkorvessa oleva vesi on Syrjänharjusta purkautunutta pohja- ja orsivettä, joka purkautuessaan muodostaa epäyhtenäisen avovesipinnan. Se virtaa Mallasveteen. Avi totesi aiemmassa hylkäyspäätöksessään, että hakemussuunnitelman mukaisilla suojaustoimilla ei voida varmistua siitä, että hanke ei aiheuta merkittäviä muutoksia Keiniänrannan lähteikköjen virtaamiin ja Natura-alueen luonnonolosuhteisiin. Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien vedenhankintaratkaisuja on väännetty jo vuodesta 1993 lähtien. Kuuden kunnan eli Akaan, Kangasalan, Lempäälän, Tampereen, Valkeakosken ja Vesilahden omistama Tavase oy perustettiin vuonna 2002. Yhtiön tarkoituksena on ollut hankkia tarvittava raakavesi, valmistaa siitä tekopohjavettä 70 000 kuutiota/vrk harjujen läpi imeyttämällä ja myydä se osakkaille. Valkeakoski on käytännössä irtaantunut tekopohjavesilaitos-hankkeesta ja maksanut Tampereen kaupungille lainaosuutensa yhtiöstä. Tekopohjavesilaitoksen valmisteluun on tähän mennessä käytetty alueen kuntien varoja noin kuusi miljoonaa euroa. Itse laitoksen ja siirtolinjojen on arvioitu tulevan maksamaan 57 miljoonaa euroa. Tampereen kaupungilla on käytössään kaksi toisistaan riippumatonta vedenottamoa: Roineen vettä hyödyntävä Ruskon ottamo ja Näsijärven vettä käyttävä Kaupinojan vedenottamo. Ne toimivat toistensa varalaitoksina. Käytössä on lisäksi viisi pohjavedenottamoa. Ruskon laitos tuottaa talousvettä 50 000 ja Kaupinoja saneerausurakan suunnitelman mukaisesti jatkossa 60 000–66 000 kuutiota vuorokaudessa. Tavase-tekopohjavesilaitoksen on määrä hyödyntää Roineen vettä.