Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Linnan juhlat Näköislehti Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Moro Mielipiteet Tähtijutut

Taistelu tasa-arvosta jatkuu myös EU:ssa ja Suomessa

Sukupuolten tasa-arvo on vuosien mittaan edistynyt monella saralla. Silti täyden tasa-arvon saavuttaminen kestäisi nykyvauhdilla yli 100 vuotta, joten työtä on jatkettava ja tehostettava. Vaikka Euroopassa naisen asema on parempi kuin monessa muussa maailmankolkassa, täälläkin liian monet naiset joutuvat päivittäin kokemaan epäoikeudenmukaisuutta, syrjintää tai väkivaltaa. Havainnon vahvistaa Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) hiljattain julkaisema tasa-arvoindeksi: EU:n kokonaislukema on 67,4, kun luku 100 kuvaa täydellistä tasa-arvoa. Lukema on noussut kahden viime vuoden aikana vain yhdellä pisteellä. Suomen indeksilukema on kahdessa vuodessa noussut vieläkin vähemmän eli 0,4 pistettä, joskin Suomi on edelleen vertailussa EU:n parhaimmistoa lukemalla 73,4. Monilla naisilla ei edelleenkään ole mahdollisuutta ratkaisuihin, jotka helpottaisivat työ- ja perhe-elämän sovittamista yhteen. Vuonna 2018 lähes 40 prosenttia naisista joutui muuttamaan työtehtäviään hoitovelvoitteiden vuoksi. Miehistä näin ilmoitti tekevänsä vain alle 20 prosenttia. Tilanteen parantamiseksi EU on lainsäädännöllä pyrkinyt lisäämään joustavuutta, helpottamaan työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista ja edistämään hoivatyön jakautumista tasapuolisesti. Naiset ovat yhä pätevämpiä, ja tilastojen valossa heidän koulutustasonsa on korkeampi kuin miesten. Tästä huolimatta ylemmän tason johtajista naisia on vain 17 prosenttia. Toimitusjohtajista naisia on vain 6,9 prosenttia. On käsittämätöntä, että naisten keskimääräinen tuntipalkka on edelleen selvästi pienempi kuin miesten. Suomessa sukupuolten palkkaero on EU:n seitsemänneksi suurin eli 16,7 prosenttia. Koko EU:n keskiarvo on sekin peräti 16 prosenttia. Tämän vuoksi Euroopan komissio on laatinut toimintasuunnitelman konkreettisista toimista, joilla pyritään kaventamaan sukupuolten palkkaeroja. Epätasa-arvon taustalla on kulttuurisia syitä, joihin voidaan puuttua vain, jos EU-maista löytyy riittävästi poliittista tahtoa. Se ei ole itsestään selvää unionissa, jossa maakohtaiset erot ovat hyvinkin suuria. On panostettava keskusteluun ja valistukseen, jotta sekä miehet että naiset voivat mukautua aikamme vaatimuksiin, tukea toisiaan ja saada tietoa vaihtoehtoisista toimintamalleista. Keskustelua pitää käydä kaikilla tasoilla, jotta kansalliset ja paikalliset viranomaiset saadaan tarjoamaan palveluja, joiden avulla perheet voivat järjestää elämänsä joustavasti. Tällaisia toimia tarvitaan kipeästi, sillä joissakin maissa asennoituminen tasa-arvoon on muuttunut – etenkin maissa, joissa populistit päässeet ohjaamaan keskustelua. Naisten oikeuksia käytetään ideologisena lyömäaseena, jolla luodaan jakolinjoja. Taantumukselliset asenteet tekevät tasa-arvotyöstä entistäkin haastavampaa. Tässä tilanteessa on hyvin tärkeää, että Euroopan komission puheenjohtajaksi valittu Ursula von der Leyen on nostanut sukupuolten tasa-arvon keskeiseen asemaan poliittisissa painopisteissään. Hänen komissaariryhmässään sukupuolijakauma on tasapainoisempi kuin koskaan aiemmin. Myös komission henkilöstössä naisjohtajien osuus on ensi kertaa EU:n historiassa ylittänyt 40 prosenttia. Tähän ei päästy yhdessä yössä, vaan tavoite asetettiin jo vuonna 2014, ja sen eteen on tehty systemaattista työtä. Epätasa-arvo tulee meille kalliiksi. Vaikka naiset ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin miehet, heidän osaamistaan ei hyödynnetä kunnolla. Tasa-arvoa parantamalla voitaisiin vuoteen 2050 mennessä luoda 10,5 miljoonaa uutta työpaikkaa ja kasvattaa EU:n bruttokansantuotetta jopa 9,6 prosentilla eli 3 150 miljardilla eurolla. Oikeudenmukaisempi ja avoimempi yhteiskunta, jossa sukupuolet ovat tasa-arvoisia, ei siis hyödyttäisi pelkästään naisia vaan kaikkia EU:n asukkaita. Vìra Jourová on o ikeus-, kuluttaja- ja tasa-arvoasioista vastaava EU-komissaari ja