Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kiertotalous ei kestä pienydinvoimaloita – radioaktiivista jätettä ei osata kierrättää

Energiataloutemme kääntyy ilmastokriisin myötä kiertotalouden suuntaan. Lämpövoimalat ovat luopumassa uusiutumattomasta kivihiilestä, korvaamalla sen uusiutuvalla metsähakkeella. Kivihiili on tuottanut ilmakehään jo satakunta vuotta alkuaine hiiltä, hiilidioksidina. Emme ole osanneet sitä kierrättää. Energiapuu tämän kierrätyksen osaa. Metsähakkeen ohella kivihiilen korvaajaksi lämmön tuotantoon on ehdotettu kaupunkien pienydinvoimaloita. Ne alkaisivat tuottaa alueensa väestölle kaukolämpöä. Aihe on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Pienydinreaktorit tuntuvat teknisen lupaavilta. Ne ovat kuitenkin karussa ristiriidassa kiertotalouden perusajattelun kanssa. Ihmiskunta ei osaa vielä kierrättää radioaktiivisia jätteitä tai alkuaineita. Kiertotalous perustuu alkuaineiden kemiaan. Sekä kasvi- että eläinkunta ovat läpi aikojen kierrättäneet osaa tuntemistamme alkuaineista. Niiden kierrättämät alkuaineet ovat kemian luokituksessa kevyttä sarjaa. Raskaita alkuaineita kasvit ja eläimet eivät ole kierrätyksessään tarvinneet. Kaukolämmön pienet ydinreaktorit tulisivat perustumaan alkuaineiden raskaimpaan osioon. Ne ovat radioaktiivisia alkuaineita. Niiden kierrätystä emme vielä osaa. Radioaktiiviset alkuaineet ovat 2020-luvun kiertotalouden riippakivi. Ainut käytössämme jo oleva ratkaisu radioaktiivisten alkuaineiden ja jätteiden käsittelyyn on hautaaminen läjitysalueille, maaperään tai kallioluolastoihin tuhansiksi ellei sadoiksi tuhansiksi vuosiksi. Menetelmää ei voi kiertotaloudeksi kutsua. Kiertotalouden kannalta niin suurten kuin pienten voimaloiden ydinjätteelle olisi vain yksi maailmanlaajuinen ratkaisu. Kiertotalouden kiusa, ydinjäte pitäisi lähettää radioaktiivisuuden kehtoon, aurinkoon. Kiertotaloutemme ei vielä kestä esikaupunkien pienydinvoimaloita. Uusiutuvaa bioenergiaa kiertotalous on aina kestänyt. Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden tohtori, metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa.