Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Pauli Kiuru: Perustuslakivaliokunnan mietintö voi yllättää

Avoimuus ja hallinnon läpinäkyvyys ovat keskeinen osa länsimaista demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta. Sananvapaus ja julkisuuslaki ovat myös osa tätä kokonaisuutta. Kansalaisilla ja toimituksilla on mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja yhteisten varojen käyttöä. Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Kaikkiin poikkeamiin, jotka koskevat eduskunnan tiedonsaantioikeutta, lehdistönvapautta tai julkisuuslain soveltamista, on reagoitava tiukasti. Oikeusvaltioperiaate on alkanut rapautua monessa EU-maassa. Suomessa valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Valtioneuvoston jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Perustuslain mukaan eduskunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot. Päätöksenteon on perustuttava luotettavaan, ajantasaiseen ja kattavaan tietoon. Ministereiden on huolehdittava siitä, että valiokunnat saavat viipymättä tarvitsemansa tiedot. Tiedonsaantioikeus turvaa myös valtioneuvoston parlamentaarista valvontaa. Perustusvaliokunta ryhtyi huhtikuussa 2020 selvittämään eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumista. Perusteluissaan valiokunta toteaa, että tiedonsaantioikeuden toteutumisessa on ollut ongelmia. Ongelmia on ollut muun muassa valmiuslain osalta. Kaikkea tietoa ei ole toimitettu perustuslakivaliokunnalle oma-aloitteisesti eikä sen havaintoja tiedonsaantioikeuden toteutumisesta ole otettu huomioon. Ongelmia oli myös viime vaalikaudella tietojen saamisessa sote-uudistuksen yhteydessä. Puhuttiin jopa tiedon tarkoituksellisesta pimittämisestä, jolla olisi voinut olla vaikutusta lainsäädäntöön. Perustuslakivaliokunta pyysi eduskunnan valiokunnilta (16 kpl) lausunnot tiedonsaantioikeuden toteutumisesta. Lausuntojen pohjalta perustuslakivaliokunta laatii mietinnön eli käytännössä näkemyksensä kokonaistilanteesta. Se valmistunee syksyllä. Moni valiokunta on kiinnittänyt lausunnoissaan huomiota siihen, että tietoa pitää toimittaa niille oma-aloitteisesti ja viivyttelemättä ilman erillisiä pyyntöjä. Tiedon tarpeellisuuden arviointi kuuluu valiokunnille itselleen. Ulkoasianvaliokunta toteaa, että ”valiokunta joissakin tapauksissa on saanut muilta toimijoilta tai lehdistön kautta tietoonsa toimialaansa kuuluvia tärkeitä asioita ja sen pohjalta joutunut jälkikäteisesti pyytämään asiassa valtioneuvostolta tietoja.” Rajuin palaute tulee ulkoasianvaliokunnalta ja puolustusvaliokunnalta. Molempien lausunnoissa löytyy kohta, joissa mainitaan räikeä eduskunnan tiedonsaantioikeuden laiminlyöminen. Perustuslakivaliokunnan mietintö eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumista voi syksyllä yllättää. Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (kok.)