Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Nokian kaupungilla lähes 20 miljoonan euron kysymys: Mitä kannattaisi tehdä Upofloorin tiloille historiallisessa Tehdassaaressa? Tutustuimme paikkaan

Nokian kaupungin haltuun kesäkuussa siirtyneiden Upofloorin teollisuustilojen kunnostaminen joko yritystoimintaan tai kulttuuri-ja tiedekäyttöön tulee selvitysten mukaan maksamaan 17–20 miljoonaa euroa. Nokian kaupunginhallituksen piti alun perin tehdä 13 000 neliön tilojen tulevasta käytöstä päätöksiä jo elo–syyskuussa, mutta perusselvitysten tekemiseen on kulunut oletettua enemmän aikaa. – Kaupunginhallitus tekee päätöksiä tulevan käytön osalta vielä tämän vuoden aikana. Kehittämisen vaihtoehtoina ovat joko kiinteistön myyminen ulkopuoliselle kiinteistökehittäjälle tai kaupungin oma kiinteistökehittäminen, sanoo kaupunginjohtaja Eero Väätäinen . Valtakunnallisesti merkittävä Tehdassaari on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja keskeinen osa Nokian pitkää teollista historiaa. Tehdassaaressa on saanut alkunsa 1800-luvun lopulla niin Suomen puupohjainen paperinvalmistusteollisuus kuin Nokia oyj:kin. Alueen mahdollinen kaavoitus voi edetä, kun kiinteistön tuleva käyttäjä ja käyttötarkoitus ovat selvillä. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan Tehdassaaren rakennusten arvot ja osa rakennuksista merkittäneen suojeltaviksi. – Haluamme nyt avata laajaa keskustelua eri vaihtoehdoista ja tavoittaa myös potentiaalisia kohteesta kiinnostuneita toimijoita. Kaupungin oman kiinteistökehittämisen mahdollisuuksia rajoittavat yleisesti heikko kuntatalouden tilanne ja Nokialla merkittävät investointitarpeet turvallisiin ja terveellisiin tiloihin, kuten kouluihin ja hyvinvointikeskukseen, Väätäinen totesi maanantaina, kun kokonaisuutta esiteltiin medialle. Kaupunki vastaa infrainvestoinneista Rakennukselle ei ole selvityksissä toistaiseksi löytynyt riittävää käyttöä kaupungin omiin tarpeisiin, mutta kaupunki vastaa alueen infrainvestoinneista, kuten esimerkiksi tieyhteyksistä ja Nokianvirran puoleisen patomuurin turvallisuudesta. – Parhaimmillaan vanhat, historialliset teollisuusrakennukset ja kiinteistökokonaisuudet ovat tarjonneet vahvan vetovoiman ja mahdollisuuden monipuolisille toiminnoille, joilla elävöitetään kaupunkikeskustoja, sanoo Nokian tilapalvelupäällikkö Jari Lehtonen . 2 miljoonaa euroa vuodessa Kaupunki ja sen tytäryhtiö Verte oy teettivät perusselvityksiä Upofloorin tiloista Ramboll Finland oy:llä ja Aihio Arkkitehdeilla. Kuntokatselmuksen mukaan pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) kiinteistön ylläpidosta on kustannusarvioltaan vähintään 2,7 miljoonaa euroa seuraavan viiden vuoden aikana. Summa sisältää vain kiinteistökokonaisuuden säilymisen kannalta välttämättömät korjaustoimenpiteet. Kiinteistön vuotuiset ylläpitokustannukset ovat nykytilassa käyttämättömänä arviolta 300 000–350 000 euroa. Verten toimitusjohtajan Sakari Ermalan mukaan kunnostus-ja muutostyöt yritystoimintaa varten tulisivat maksamaan noin 17,2 miljoonaa ja kulttuuri-tiedekäyttöön 19,4 miljoonaa euroa. – Jotta investointi teollisuusrakennuksiin olisi kannattava, olisi niistä saatava vuokratuloa noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Se merkitsee 11,45–13 euron kuukausivuokraa neliöltä, totesi Sakari Ermala. Lämpökontista lämpöä Kesäkuussa tapahtuneen kaupungille siirtymisen jälkeen Upofloorin tuotantolaitteet on purettu 10 000 neliön tiloista. – Höyryllä toimineet ja lämpöä tuottaneet tuotantokoneet on poistettu, joten ensi talveksi rakennamme tiloihin lämpökontin, joka puhaltaa lämmintä ilmaa tehtaaseen. 3 000 neliön toimistotilat ovat sähkölämmitteiset, sanoo tilapalvelupäällikkö Lehtonen. Ympäristötekniset selvitykset osoittivat, ettei Upofloorin tontilta löytynyt PAH-yhdisteillä pilaantuneita maa-aineksia. Nokianvirran patomuurikin on äskettäin injektoitu, joten siinä ei ole vuotoja. Nokia omistaa Tehdassaaren maapohjasta noin puolet, ja kesäkuussa 2020 sille siirtyi Upofloorin vanhaa rakennuskantaa 13 060 neliötä. Tehdassaari ja Nokianvirran rantavyöhyke ovat kaupungin teollisen perinteen keskiössä, sillä teollistumisen voidaan sanoa alkaneen Tehdassaaren vaiheilta, kun Knut Fredrik Idestam perusti Emäkosken pohjoisrannalle puuhiomon 1868. Paperin valmistus alkoi 1880. Tehtaan alue muodostui saareksi, kun voimatuotantoa tehostettiin, ja vuosina 1911–1913 rakennettiin kanava, jolla vesi ohjattiin voimalaitokseen. Sähkötuotannon ansiosta Suomen Gummitehdas oy siirtyi Nokialle. Tehdassaaressa sijaitsevat Nokian vanhimmat teollisuusrakennukset. Sähkösilta on vanhin Nokianvirran ylittävistä silloista, ja on valmistunut 1923. Sillalle on sen omistaja saanut purkuluvan. Tätä terässiltaa edelsi kaksikin puusiltaa. Nokianvirran rannat ovat teollisuudelta vapauduttuaan jääneet valtaosin joutomaaksi. Nokianvirran varren teollisuusympäristö on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.