Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Pirkanmaan kunnat päättivät jatkaa omaa sote-valmistelua – Konkreettisia yhteistyökohteita listattu jo

Pirkanmaan kuntajohtajat päättivät keskiviikkona yksimielisesti oman kuntavetoisen sote-uudistuksen seuraavista askeleista. Työssä huomioidaan tuleva hallitusohjelma, johon on ennakkotietojen mukaan tulossa 18 maakunnan malli. Tiedossa on, että monta kysymystä jää ratkottavaksi vielä neuvottelujen jälkeen. Tampereen pormestarin Lauri Lylyn (sd.) mukaan kuntien on oltava sote-valmistelun ytimessä. –  Kunnissa on tehty tätä sata vuotta, ja meillä on huippuammattilaisia. Olisi kummallista, jos olisimme sivussa sisällön tekemisestä, Lyly sanoo. Samalla Pirkanmaan kunnat varautuvat yhteistyössä siihen, että jos hallituksen sote ei mene maaliin, on olemassa oma kuntaratkaisu. Tavoitteena turvata palvelut Pirkanmaalla on sekä vahvasti kasvavia kuntia että sellaisia, joilla väki vähenee. Osa kunnista on ulkoistanut sote-palvelunsa. Miten tältä pohjalta rakennetaan yhteistä uudistusta? – Niitä kysymyksiä nyt ratkotaan. Sopimukset täytyy totta kai huomioida, mutta niin ne joutuu huomioimaan itsehallinnollinen aluekin. Tämä työ auttaa myös sitä, jos se joskus syntyy, Lyly sanoo. Kunnat olivat yksimielisesti kuntavetoisen soten valmistelemisen takana. Virtain kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tuula Mäntysalmi (kesk.) sanoo, että taustalla on halu turvata palvelut tasapuolisesti koko Pirkanmaalla ja pitää asukkaiden puolia. –  Pidämme tärkeänä, että vaikutusmahdollisuus palveluihin säilyy kunnalla. Sitä varten me kuntapäättäjät olemme, että pidämme kunnan asukkaiden puolia. Mäntysalmi jatkaa, että nyt kyse on selvityksestä ja varsinaisesti asia etenee syksyllä. Silloin hallitusohjelman sisältökin on tarkemmin tiedossa. Pirkanmaalla valmistelutyötä vetää selvityshenkilönä muutosjohtaja Jaakko Herrala . Valmistelun operatiivisena johtoryhmänä toimii alueen kuntajohtajien, sairaanhoitopiirin johtajan ja pelastusjohtajan muodostama ryhmä. Johtoryhmä tekee esityksen valmistelun tarkemmasta toteutuksesta, kun hallituksen sote-linjaukset ovat tarkentuneet. Kuntien ohjausryhmä kokoontuu seuraavan kerran 23. elokuuta. Tuolloin päätetään yksityiskohtaisesta työskentelystä ja organisoitumisesta. Esimerkkejä yhteistyön paikoista Valmistelussa hyödynnetään aiemmassa sote-valmistelussa tehtyä työtä. – Kärki oli, että ei kannata jäädä tuleen makaamaan ja odottamaan, että mitä sieltä tulee. Mennään toimintapää edellä ja hyödynnetään ne aineistot ja ehdotukset mitä nyt runsaan kahden vuoden aikana on kuntien kanssa yhteistyössä tehty, Herrala summasi kokousta. Hän kertoo, että aiemmasta valmistelusta on käsissä muun muassa liki 50 kunnilta tullutta ehdotusta, mitä asioita kannattaisi tehdä mieluummin yhdessä kuin erikseen. Joukossa on niin lastensuojelun lainopillisia palveluita kuin hoitotarvikkeiden jakelua. – 50 esityksen koria käydään kuntien sote-johtajien ja kuntajohtajien kanssa läpi, että mitä ja milloin tehdään, ja mistä asioista on tahtotila tehdä pirkanmaalainen malli, Herrala sanoo. Yksi asia on noussut Herralan mukaan erityisen voimakkaasti esiin. Niin terveydenhuollossa kuin sosiaalihuollossa ICT ja potilasjärjestelmät pitäisi saada uudelle aikakaudelle niin, että asiakkaan tiedot liikkuvat. – Meillä on maan huonoin tilanne. Näille asioille on Pirkanmaalla 64 erilaista alustaratkaisua, ja voi hyvin ymmärtää, miksi asiakkaan tieto ei kulje, Herrala kuvaa. Maakuntavalmistelussa alettiin työstää ratkaisuja, joita nyt ollaan toteuttamassa. Ensimmäisenä Pegasos-järjestelmää käyttävien kuntien alustat ja kirjaamiskäytännöt yhdenmukaistetaan. Silloin karkeasti 70 prosenttia terveydenhuollosta Pirkanmaalla on Pegasoksen alla, mikä Herralan mukaan helpottaa jo merkittävästi tilannetta. Yhteistyötarpeita priorisoitiin maaliskuussa kuntien sote-johtajien kokouksessa. Listalle nousivat muun muassa yhteiset perheoikeudelliset palvelut, yhteinen sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta sekä yhteinen alueellinen valvontatoimi, jolle esimerkiksi ikäihmisten palveluissa on huutava tarve. Lastensuojelussa on paljon asioita, joissa on tarvetta alueelliselle yhteistyölle ja pienen asiantuntijajoukon osaamisen hyödyntämiselle. Tarvetta olisi myös laajemmalle yhteistyölle esimerkiksi suun terveydenhuollossa ja sotekuljetuspalveluissa sekä sote-sopimusten hallinnassa. – Pirkanmaalla on noin 8 000 erilaista sopimusta, joista kävimme maakuntavalmistelussa läpi vajaat 2 000. Niissä todettiin aika paljon puutteita. Jos ulkoa hankitaan, tilaajan pitää saada paperille ne asiat, jotka palveluntuottaja velvoitetaan tekemään, Herrala kuvailee.