Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Vierailimme Tampereen toreilla ja kysyimme, maistuuko hämeenkyröläinen mansikka paremmalta kuin hollantilainen – Tällainen on juhannuksen ja loppukesän mansikkaennuste

Pirkanmaalaisesta mansikasta saattaa tulla pulaa juhannuksena. Suurin osa sadosta kypsyy vasta heinäkuuksi, arvioi pirkanmaalainen viljelijä Jukka Kittilä . Tampereen toreilta saa kuitenkin jo nyt pääosin kotimaista tunnelissa, kasvihuoneessa tai harson alla kasvatettua mansikkaa ja ainakin hollantilaista tuontimansikkaa. Kotimaiset avomaanmansikat kypsyvät vielä pelloilla. Jukka Kittilän Pälkäneellä sijaitsevista mansikkamaista ei ole poimittu vielä yhtään marjaa. – Sato näyttää normaalilta, mutta juhannukseksi se ei ehdi kypsymään. Juhannuksena tulee huutava pula kotimaisesta marjasta, hän ennustaa. Mansikan kypsyminen juhannukseksi on ollut ennemmin poikkeus kuin normaali. – Suomalaiset ovat tottuneet liian aikaiseen mansikkasatoon. Aiemmin monta juhannusta on menty kädestä suuhun, mutta viime vuosi oli todella aikainen. Suomalaiset ryntäävät mansikkatiskeille viimeistään juhannuksena. Siksi sesongin väliin jääminen harmittaa viljelijää. – Elantoon tulee yksi lovi. Ei toki koko kesä mene pilalle, mutta juhannusta ei pysty paikkaamaan mitenkään. Kotimainen vastaan ulkomainen Vieri viereen tuupatut mansikkakojut täyttävät Tampereen kaksi vilkkainta toria, Tammelantorin ja Laukontorin. Aamulehti jalkautui kesäkansan pariin toreille kysymään ehkä kaikkein tärkeintä ja oleellisinta mansikkakysymystä: kotimainen vai ulkomainen? Aamulehti tarjosi Laukontorilla kahdenlaista mansikkalajiketta, josta toinen oli hollantilainen ja toinen hämeenkyröläinen. Kysytäänpä kysymys ensimmäisenä nuorelta tamperelaiselta kaverikaksikolta, Beata Rantaeskolalta ja Tiia Hautalalta . – Näissä on selvä makuero. Punaisempi (toim. huom. hämeenkyröläinen) on paljon mehukkaampi ja makeampi, kaksikko toteaa. Rantaeskola kertoo käyvänsä poimimassa kesäisin itse mansikoita. Mansikka maistuu ainakin juhannuksena pavlovan eli pehmeän marenkikakun sekä tuoreen puuron päällä. Etelän avomaan mansikat pelastavat Hedelmä- ja marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki luo toivoa pirkanmaalaisiin herkkusuihin. Muu maa pelastaa Pirkanmaan juhannuksen avomaanmansikkapulalta. – Juhannuskakkuun mansikat riittävät. Kotimaista marjaa saadaan juhannukseksi etelästä ja lounaasta. Pirkanmaalla pääsatokausi sijoittuu kesä-heinäkuun taitteeseen. Sen lisäksi viljelijä Kittilä kertoo, että kotimaista herkkua saadaan pöytiin vielä elokuussakin. – Tänä vuonna kasvaa paljon varhaislajikkeita ja taimia on istutettu vielä myöhään keväällä, hän paljastaa. Happamia marjoja Laukontorilla lämpötila kipuaa yli hellerajan. Jäätelö maistuu monille, mutta niin maistuvat myös Aamulehden tarjoamat mansikat. Seuraavana mansikoita suostuvat maistelemaan kolme rautaista rouvaa: Tarja Hämäläinen (oik.), Marjatta Koittankoski sekä heidän tätinsä Kerttu Jokela . Kolmikon makuaistit ovat tarkat. Hämeenkyröläinen, punertava marja kaipaa Hämäläisen mukaan hieman lisää aurinkoa. Molemmat marjat ovat kolmikon mielestä hieman happamia, mutta kotimainen mansikka voittaa kauneudessaan. Kesän ensimmäiset mansikat kuitenkin maistuvat, aurinko paistaa ja elämä hymyilee. Parin viikon odotus edessä Tammelan torille siirryttäessä lämpötilat ja mansikoiden hinnat pysyvät muuttumattomina. Hiljentyneeltä torilta löydämme Aulis Asikaisen . Hän ei mansikoita itse poimi, vaan ostaa ne torilta. Asikainen kertoo ostaneensa jo aiemmin kesällä yhden ulkomaalaisen mansikkarasian. Se ei maistunut, eikä maistu nytkään. Hän kuvailee kotimaisen marjan makua sokerisemmaksi ja muutenkin maukkaammaksi. – Vasta parin viikon päästä saa hyviä kotimaisia marjoja. hAASTava TALVI Korona vaikutti poimijamäärään Viljelijä Jukka Kittilä kuvaa tämän vuoden mansikan viljelyolosuhteita vaihteleviksi: haasteellinen talvi, hyvä huhtikuu, kylmä toukokuu, lämmin kesäkuu. Vaikka Pirkanmaallakin lämmin ja aurinkoinen kesäsää on hellinyt jo viikkoja ihmisiä, mansikkasadon kypsymistä se ei toukokuun kylmän jakson jälkeen nopeuta. – Nyt on ollut jopa liian lämmin. Kasvilla on nyt stressitila, kun mustan muovin päällä on lämmintä yli 30 astetta. Yhteensä 15 hehtaarin mansikkamaita poimii noin 60 poimijaa. Ulkomaalaisia vähemmän kuin ennen, suomalaisia enemmän kuin ennen. – Virolaisia ja ukrainalaisia tulee noin neljäkymmentä. Vaikka poikkeusolot päättyivät, emme karanteenien takia lähde määrää kasvattamaan.