Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Uudet työpaikat syntyvät yrityksissä, eivät TE-toimistoissa

Hallitus päätti tällä viikolla budjettiriihessä toimista, joilla se tavoittelee työllisyyden nostamista 31 000–36 000 lisätyöllisellä vuoteen 2029 mennessä. Alun perin uusia työllisiä oli tarkoitus saada 60 000 vaalikauden loppuun mennessä. Nyt hallitus nosti työllisyystavoitteensa 80 000 henkilöön, mutta toimien vaikutuksia tarkastellaan vasta vuosikymmenen lopussa. Myös tavoite työllisyysasteen nostosta 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä karkasi, kun koronavirus pisti maailman polvilleen. Suomen Pankin ennusteen mukaan työllisyysaste on jäämässä noin 71 prosenttiin vuonna 2022. Yhdeksän vuotta on pitkä aika. Harva yrityskään tekee enää suunnitelmia edes viiden vuoden päähän, sillä nykyisessä globaalissa toimintaympäristössä näkymät muuttuvat nopeasti. Uusilla tavoitteilla hallitus osti itselleen peliaikaa, mutta onnistuminen ei ole sen varmempaa kuin aiemminkaan. Aika ei paranna kaikkea. Ilman selvännäkijän kykyjä vuoden 2029 maailmantilannetta on lähes mahdotonta ennustaa. Tapa, jolla koronavirus on rankaissut koko maailmaa, herättää väistämättä kysymyksen: voiko vastaavanlainen kriisi iskeä uudestaan? Jotta Suomi selviää koronan aiheuttamasta ahdingosta, tuloksia tarvitaan jo nyt. Yhdeksän vuoden päästä voi olla jo myöhäistä. Budjettiriihessä päätetyistä toimista merkittävä osa kohdistui työllisyyden edistämiseen valtion rahalla. Työnhaun velvoitteiden ja palveluiden uudistaminen on yksi hallituksen keskeisistä työllisyystoimista. Vaikka panostukset julkisiin työvoimapalveluihin ovat kokonaisuuden kannalta tärkeitä, tosiasiassa uudet työpaikat syntyvät yrityksissä, eivät TE-toimistoissa. Nyt yrityksille jäi budjettiriihestä vain luu käteen. Toiveissa oli työttömyysturvan päivitystä ja paikallisen sopimisen lisäämistä, mutta uudistukset jäivät toistaiseksi puuttumaan. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan nyt on nähty vasta ensimmäinen osa hallituksen työllisyystoimista. Hallitus lupasi, että uusia toimia nähdään ensi kevään kehysriihessä. Myös keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko vakuutti perjantain linjapuheessaan, että paikallinen sopiminen palaa vielä hallituksen pöydälle. Nämä lupaukset on syytä lunastaa, koska työllisyyden kasvu ratkaistaan ennen kaikkea yrityksissä.