Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Katso lukijoiden vinkit: Näin tuomme apua, iloa ja lämpöä vanhusten päiviin – ”Tulee hyvä mieli itsellekin”

Aamulehti pyysi lukijoiltaan vinkkejä arjen pienistä teoista vanhusten yksinäisyyden lievittämiseksi. Saimme runsaasti vastauksia. Lue kirjoituksista tiivistetty kooste, joka kertoo auttamishalusta ja sydämen lämmöstä vanhuksia kohtaan. Olemme kaksi lukiolaistyttöä. Kävimme soittamassa ja laulamassa Ikaalisten Markunkodilla. Soitimme haitaria ja pianoa. Tästä tuli hyvä mieli niin asukkaille kuin meille soittajillekin. Mari Teelmäki ja Aino-Sofia Juurijärvi, Ikaalinen Kaupassa käydessäni tapaan usein yksinäisiä vanhuksia. Juttelen heidän kanssaan muutaman sanan ja autan, jos joku tarvitsee apua tuotteen löytämisessä. Mikäli tunnen ennestään, tervehdin ja hymyilen. Marita Viitanen, Sastamala Oma äitini alkoi käymään 85-vuotiaan Ritva -mummun luona. Menin kerran itse mukaan ja ihastuin Ritvaan. Sovimme, että alan käydä hänen luonaan kerran viikossa. Nyt olen käynyt Ritvan luona 4-vuotiaan Veeti -poikani säännöllisesti vuoden ajan. Suihkutan Ritvan, juttelemme ja joskus teemme videoita elämänmenosta. Jenna Bister, Akaa Järjestän ikäihmisille kohtaamisia ja tutustutan heitä toisiinsa. Herätän henkiin tarinat ja muistot. Kyselen ja kuuntelen, ihastelen ja ihmettelen. Saan ikäihmiset huomaamaan, kuinka mielenkiintoisen elämän he ovat eläneet ja kuinka muistojen jakaminen ja yhdessä syöminen tuovat uusia ystäviä. On tärkeää kokea itsensä tarpeelliseksi. Elämässä pitää olla jotain, mitä odottaa. Katri Koskinen, Tampere Ehdotin eräälle kännykkäyhtiölle unohdettujen puheluiden päivän perustamista yhdessä muiden yritysten kanssa. Sain melko innostuneen vastauksen. Idea on se, että yksinäinen vanhus voisi soittaa unohtuneelle ystävälleen puhelun ja aloittaa vaikka näin: "Ei ole tullut soitettua, mutta kun ne ovat nyt touhunneet tämmöisen päivänkin, niin sain soitettua. Mitä sinulle oikein kuuluu?" Jukka K. Salonen, Tampere Olen 78-vuotias. Leskeksi jäätyäni päätin etsiä ystävää nettideitin kautta. Löysin aivan ihanan papan, ja me kaksi leskeä olemme onnellisia löydettyämme toisemme. Netistä voi siis vanhakin ihminen löytää itselleen ystäviä. Siellä näkyi olevan yli 90-vuotiaita etsimässä ystävää. Tämäkin vaihtoehto on siis olemassa! Arja Olen käynyt laulamassa vanhuksille vanhainkodeissa. Usein sellaisetkin vanhukset, jotka eivät enää puhu, ovat laulaneet tuttua laulua kanssani. Ulla Paavola, Pirkkala Kuulun naistoimikuntaan, joka ulkoiluttaa palvelukodin ikäihmisiä ja pitää heille seuraa. Välillä laulaa lurautellaan, pallotellaan ja tuolijumpataan. Kuulun myös SPR:n henkisen tuen kriisiryhmään, ja usein tuettavat ovat ikä-ihmisiä. Vedän lisäksi mm. Hyvät ystävät -kerhoa ja käyn katsomassa erästä mummua palvelukodissa. Yhden tutun vanhan rouvan luona on kiva käydä siivoamassa ja parantamassa maailmaa. Eläkkeensaajissa toimin huvitoimikunnan vetäjänä. Mikä riemu, kun saa olla mukana hauskoissa sketseissä ja ilahduttaa ikäihmisiä toimikunnan järjestämillä kutsuilla. Leena Heino, Sastamala Käyn kerran kuussa 92-vuotiaan ystäväni luona. Puhumme kirjoista ja kaikesta muusta. Marjatta Välimäki, Tampere Olen jutellut tuntemattomille vanhuksille bussipysäkillä ja huomannut, että useimmat ilahtuvat siitä. Ystäviini kuuluu yli 90-vuotias leskirouva, jolla on muistisairaus. Hän asuu 350 kilometrin päässä, joten emme tapaa usein. Soitan parin viikon välein. Selkeänä päivänä puhumme kuulumisia, huonompana päivänä hän toistelee samoja asioita tai puhuu vähän sekavia. Joka kerta hän ilahtuu soitostani ja kiittää, kun otan yhteyttä. Pirjo Lääperi, Tampere Pidän viikolla vanhuksiin yhteyttä puhelimitse ja viikonloppuisin käymme yhdessä kaupungilla tai lähikaupassa. Tavatessamme halaamme aina, sillä lämmin kohtaaminen tuottaa iloa molemmille. Huomioin vanhuksia heidän merkkipäivinään. Olen käynyt kirjoittamassa joulukortit ja vienyt heitä mieheni kanssa äänestämään kunta- ja eduskuntavaaleissa. Kun käyn vierailuilla vanhusten luona, keitän kahvit ja tiskaan. Vien heille joskus kotiruokaa. Helena Marjamäki Olen käynyt kuuden vuoden ajan kerran viikossa lukemassa vanhuksille. Lukukerta kestää kaksi tuntia. Joskus vitsejä, joskus pakinoita tai runoja. Autan samalla pikkuasioissa ja pidän kädestä. Eija Salokatve, Mäntyharju Ohjaan senioreille tuolijoogaa useissa eri pisteissä Tampereella. Tavoitteena on löytää vinkkejä arkipäivässä jaksamiseen. Joogasta saa myös hyvän syyn lähteä tapaamaan muita ikätovereita. Hauskoilla jutuilla saadaan tekemisen ilo mukaan. Martti Mäkinen, Tampere 87-vuotias äitini asuu samassa talossa ja houkuttelen häntä usein kävelylle. Hoidan kauppa-asiat ja ruokailemme toistemme luona. Ruoka maistuu, kun saa syödä toisen seurassa. Käymme kerran viikossa kuntosalilla ja Tanssi kanssain -ohjelmaa katsoessamme koppaan välillä äidin valssin pyörteisiin. Lisäksi ulkoilutan erästä muistisairasta pari kertaa kuukaudessa. Luen hänelle lehteä ja katsomme valokuvia. Pieni auttaminen antaa hyvän mielen itsellekin. Rauni Härkönen, Virrat Olen aina kirjoittanut vanhuksille kirjeitä, joiden sekaan olen sujauttanut valokuvia ja enkelirunoja. Nyt elossa on enää yksi kirjeiden saaja. Hän on 91-vuotias, lähes sokea petipotilas Ruotsissa. Vointi on heikko, mutta elämänkaipuu syvä. Ystäväni ei ole päässyt ulos moneen vuoteen. Kirjeen saaminen tuottaa hänelle iloa. Ystäväni ei jaksa itse vastata kirjeisiin, mutta hän sanelee vastauksensa vapaaehtoistyötekijälle. Terttu Grönvall, Valkeakoski Olen helpottanut äitini sopeutumista hoitokodissa. Alku siellä oli erittäin hankala, mutta nyt asiat ovat tilanteeseen ja äidin muistisairauteen nähden aika mukavasti. Käyn hänen luona aina, kun töiltäni kerkiän. Teemme ristisanatehtäviä, luemme lehtiä, katselemme vanhoja valokuvia, teemme pieniä lenkkejä ja rupattelemme kahvin lomassa. Tarja Järvinen, Kangasala Yksinäisyys vähenee yhdessä tekemällä! Virkeät Ikämiehet järjestävät maksutonta ryhmätoimintaa ja avoimia tapahtumia eri puolilla Tamperetta. Kursseilla eläkeikäiset tamperelaismiehet liikkuvat ja laittavat ruokaa porukassa. Uusia kursseja alkaa taas alkuvuodesta. Heli Virtanen, Tampere Tein maalla yksin asuvalle äidilleni rentoutusäänitteen. Äitini tykkäsi kuunnella äänitettä, jossa kuuli ääneni ja sai samalla mukavan rentoutusharjoituksen. Marita Nuutinen Yli 90-vuotias leski asui palvelutalossa. Hän ei voinut sairauden vuoksi puhua, ja myös liikkuminen oli vaikeutunut. Yhteisissä hetkissämme minä puhuin, ja hän ilmaisi ajatuksensa kauniilla käsialallaan kirjoittaen. Luin usein ääneen Raamattua ja iloitsimme sen sanomasta. Eräänä kevätpäivänä leskenlehdet napittivat tienposken ja poimin hänelle kimpun. Mikä ilo se olikaan. Laura Heikkilä, Tampere Olen toiminut SPR:n ystäväpalvelussa yli 50 vuotta ja Mummon kammarissa ystävänä sen alusta asti. Antaessaan saa! Eeva Kettunen, Tampere Olen auttanut naapurin leskeä, kun tv ei näy tai netti ei toimi. Reissuun lähtiessä olen tarjonnut hänelle avaamattoman maidon ja hedelmät, jotka joutuisivat muuten roskiin. Haluan uskoa, että hyvä kiertää ja joskus apua tarvitessani saisin sitä mahdollisesti itsekin. Laura Westman, Tampere Olen soittanut ystävilleni ja kysellyt kuulumisia. Joskus käymme yhdessä syömässä, kahvilla tai jossain mielenkiintoisessa paikassa. Kaikkein parasta on antaa aikaa kuunnellen ja tapahtumista kertoen. Marja Rantanen, Tampere Käyn joka viikonloppu kahvilla ja juttuseurana. Teen samalla myös pieniä siivoushommia. Teija Alanen-Turki, Tampere Olen muistisairaan tukihenkilö ja hänen kanssaan vietettävissä hetkissä olemme läsnä tässä ja nyt. Ulkona puhumme säästä, luonnosta, koirista ja kissoista. Sisällä istuessamme katselemme valokuvia ja puhumme lapsista, perheestä, sukulaisista sekä mm. työpaikkoihin ja matkustamiseen liittyvistä muistoista. Puhumme paljon siitä, mistä pidämme ja mikä elämässä on tärkeää. Halaamme ja ymmärrämme toisiamme. Tuula Uusitalo, Ylöjärvi Olen mukana Lahja vanhukselle -ryhmässä, joka toimii sosiaalisessa mediassa. Keräämme yksinäisille, nokialaisille vanhuksille joululahjan. Oma äitini on 94-vuotias. Hän asuu Ylöjärvellä yksityisessä hoivakodissa, jonka vanhuksia olen ilahduttanut esimerkiksi järjestämällä kukkalahjoituksia, musiikkiesityksen ja antamalla raparperia ja omenoita leipomuksia varten. Äidin syntymäpäivänä olen tilannut täytekakut koko porukalle. Kaija Vaajala, Nokia Vien tuliaisiksi tuoretta omenamehua tai luumuja. Istun hiljaa ja kuuntelen tai kerron jotakin aivan uutta esimerkiksi tv-ohjelmista. Ei juttelun tarvitse olla mitään maata mullistavaa, elämäniloa vain! Terhi Hakala-Vappula, Tampere Äitini asuu Koukkuniemen vanhainkodissa. Järjestin hänelle nimipäivät, joiden yhteydessä muutkin asukkaat saivat nauttia kakusta. Siellä on nimittäin asukkaita, joita käydään vain harvoin tai ei ollenkaan katsomassa. Anne Nokialla on Kuivumattomat-niminen eläkeläisten ohjelmaryhmä, joka käy vanhusten taloilla esittämässä lauluja ja sketsejä. Asko Häyrinen Käyn kerran viikossa tapaamassa asukkaita palvelutalossa, jossa asuu paljon muistisairaita. Joidenkin kanssa ulkoilen. Läheisyys ja kosketus ovat tärkeitä muistisairaalle. Ei tarvitse tehdä sen ihmeempää kuin istua käsi kädessä. Käyn myös joka toinen viikko Pirkanmaan Muistiyhdistyksen kautta järjestetyn muistisairaan henkilön luona. Näillä vierailuilla saa hyvän mielen ja samalla itsekin seuraa. Riitta Aaltonen, Nokia Välitin kissan eräälle Peurankallion iäkkäälle pariskunnalle ja etsin sille uuden kodin, kun kahden vuoden kuluttua eivät enää jaksaneet. Edelleen käyn näyttämässä heille kuvia kissan vaiheista. Toisen asukkaan kissan kynnet poikkean leikkaamassa säännöllisesti. Kaarina Kajanne, Tampere Liisa-mummumme on 95-vuotias. Hän on vahvan, elämänmyönteisen ja osaavan naisen malli. Iän myötä toimintakyky ja muisti ovat pikkuhiljaa heikentyneet. Minulla on kaksossisko ja yhdessä äitimme kanssa huolehdimme mummusta vuoropäivinä hänen saamansa muun avun lisäksi. Otan mummun kerran viikossa luoksemme maalle yökylään. Soitan hänelle vanhan ajan tanssimusiikkia ja kuuntelen hänen tarinoitaan. Mummu sanoo, että olo on kuin hotellissa, kun peittelen hänet päiväunille lämmitetyn kaurapussin päälle. Myös siskoni Rita Niittymäki-Koriseva ottaa mummun luokseen maatilalle viikoittain. Rita saunottaa mummun, joka nauttii puusaunan löylyistä. Mummu tykkää myös katsella maalaistalon elämää ja sonnien touhuja pellolla. Kati Kamppari, Kangasala Vahvike on Vanhustyön keskusliiton ryhmä- ja viriketoiminnan aineistopankki osoitteessa www.vahvike.fi. Se on maksuton ja kaikille avoin, joten käyttäjätunnuksia ja salasanoja ei tarvita. Aineistopankista voi tulostaa isotekstisiä laulujen sanoja, tuolijumppaohjeita, monenlaisia jututuskortteja ja aivojumppatehtäviä sekä vuodenaikaan ja ajankohtaan sopivia toimintavinkkejä. Vahviketta kootaan siksi, että kaikkien ulottuvilla olisi helposti sellaista materiaalia, jonka avulla vanhusten arkeen saadaan sisältöä ja alkusysäyksiä tekemiselle. Outi Mäki, Tampere Pöytä notkuu paljetteja, kasvomaaleja, väriliituja ja ilmapalloja. Vapaaehtoinen Kaarina Heikkonen kiinnittää juuri ilmapalloa Pirkko Riihilahden hiuksiin. Kuuselakeskuksessa Tampereen Härmälässä valmistaudutaan Halloweeniin valmistamalla naamioita. Kuuselan päiväkodin lapset ovat tulleet naamiaisasuissaan askartelemaan yhdessä palvelukeskuksen asukkaiden kanssa. Ainakin Batman, Ironman, luuranko ja pari noitaa ovat paikalla. Yhtäkkiä yhteisötaiteilija Kanerva Niemelä asettuu pianon taakse ja musiikki alkaa soljua. Tanssilattia täytyy minikokoisista supersankareista ja noidista. – He ovat niin suloisia. Tämä on ollut erikoinen tapahtuma, mutta olen tykännyt kovasti, Pirkko Riihilahti sanoo. Palvelutalon asukas Meeri Laukkanen maalaa skorpionia. – Minä olen tarpeeksi komea muutenkin, sanoo Aimo Lahti ja hylkää lasit ja ilmapallonenän pöydälle. Kuuselan päiväkoti on Tampereen ensimmäinen päiväkoti, jossa lapset ja vanhukset toimivat päivittäin samoissa tiloissa.