Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Korkeushypyn huippulupaus Daniel Kosonen pitää itseään koneena – Harjoituksissa hän erottuu ryhmästä ainakin yhdessä asiassa: ”En sano tätä muiden vähättelynä, vaan itseni ylistämisenä”

Kun muut pikkupojat haaveilivat poliisin tai palomiehen ammateista, Daniel Kosonen halusi isona lentopalloilijaksi tai korkeushyppääjäksi. – Ala-asteella piti laatia kirjoitelma aiheesta ”Mikä sinusta tulee isona”. Joku tahtoi poliisiksi, toinen astronautiksi – tavoitteet ovat varmaan myöhemmin muuttuneet muuksi. Minulla ne ovat pysyneet samoina. Olen rakentanut koko elämäni urheilua ja maailman huippua kohti. Kosonen, 19, tasapainoili monta vuotta kahden rakkautensa, korkeuden ja lentopallon kanssa, mutta viimein vaaka kallistui korkeushypyn puolelle. – Välillä onnistuin korkeudessa, välillä lentopallossa, mutta lopulta näin, että olen vähän paremmissa asemissa maailman huippua ajatellen korkeushypyssä kuin lentopallossa. Siksi valinta oli lopulta aika helppo. Kosonen pelasi vielä viime kaudella lentopalloa Pälkäneen Luja-Lukon riveissä. Kauden päätteeksi seura nousi ykkössarjaan. – Olisi vaatinut liikaa sitoutumista jatkaa lentopalloa uudella sarjatasolla. Suunnitelmissa on kuitenkin käydä Luja-Lukon treeneissä kerran viikossa jatkossakin. Ennätys kesäkuussa Lempäälässä Kosonen valinta vaikuttaa oikealta, sillä hän nosti korkeushypyn ennätyksensä lukemiin 221 kesäkuun 11. päivä Lempäälässä. Ulkoratojen ennätys parani 11 senttiä. Talvella Kosonen ylitti hallissa 215. Muiden lajien varjoon jäänyt miesten korkeushyppy sai Kososen tuloksesta uutta puhtia. Tampereen Pyrintöä edustava lahjakkuus uskoo kuitenkin, että 221 on vasta alkusoittoa. – Parempaa on tulossa, itsevarma nuorukainen sanoo. Kososta vuodesta 2017 valmentaneen Jouko Kilven ennätys on 224. Kosonen yritti sivuta valmentajan ennätystä jo Lempäälässä, mutta silloin rima vielä putosi kannattimiltaan. Uusi ennätys voi olla vuorossa jo keskiviikkona Ratinassa Tampereen Teemakisoissa. – Ratinassa on hyvä hyppypaikka. Siellä ylitin aikoinaan (2017) ensimmäisen kerran kaksi metriä. Olin silloin 16-vuotias ja tuntui hienolta, kun tulos alkoi kakkosella. Ratinassa on hyvä hypätä, vaikka tuulet voivat joskus pyöriä ikävästi. Valmentajan ennätys ei kuitenkaan kangastele Kososen mielessä erityisen vahvana. Sen sijaan Jussi Viidan nimissä oleva Pyrinnön seuraennätys 226 on selkeä tavoite. – Siinä saisi jo nimensä historiakirjoihin, jos hyppäisi enemmän kuin Viita. Kilven ennätyksen rikkomisesta saisi vain hyvän mielen. Tunnollinen himoharjoittelija Kosonen tuumaa, että ”tunnollinen himoharjoittelija” kuvaa osuvasti hänen asennoitumistaan urheiluun. – Pidän itseäni koneena. Kun mulle annetaan jokin ohje, mietin sitä ja teen sen jälkeen kaiken sen eteen, että se toteutuisi. Meidän treeniporukasta olen aina ensimmäisenä verryttelemässä. Enkä sano tätä muiden vähättelynä, vaan itseni ylistämisenä. Kosonen nimeää eräänlaiseksi esikuvakseen bahamalaisen Donald Thomasin . Thomas oli koripalloilija, joka päätti 2006 kokeilla korkeushyppyä. Hän ylitti ensimmäisessä virallisessa kisassaan 223 ja voitti 2007 maailmanmestaruuden Osakassa tuloksella 235. – Hän oli vähän samanlainen tapaus kuin minä. Thomas tuli toisen lajin puolelta ja voitti korkeushypyssä MM-kultaa. Minua viehätti hänen tarinassaan se, kuinka hän vähän kuin vahingossa löysi oikean lajin. Pyrintöläisen toinen esikuva on jalkapallon portugalilainen supertähti Cristiano Ronaldo . – Olen lukenut hänen elämäkertansa. Se tuo hyvin esiin, kuinka paljon hän on tehnyt töitä ja kuinka kovasti hän haluaa menestyä. Haluan luoda samanlaisen toimintaympäristön, samanalaisen voitontahdon ja ajatuksen, että aina voi olla vähän parempi ja pitää olla vähän parempi, vaikka menisi hyvinkin.