Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Aktivistisukupolven tyytymättömyys purskahti Yhdysvaltojen kaduille – poliisin väkivalta on yksi useista protestin aiheista

Historiallisen rajuiksi muuttuneet levottomuudet alkoivat siitä, kun valkoinen poliisi tukehdutti polviasennollaan aseistautumattoman mustaihoisen miehen George Floydin . Maanantain 25. toukokuuta väkivaltaisesta pidätystilanteesta kuvattua videota on esitetty netissä ja tv-kanavilla kautta maailman. Mustien protestit alkoivat välittömästi. Poliisi Derek Chauvinin pidättäminen ja syyttäminen kesti viikon. Yhä jatkuvien mielenosoitusten pontimena on, että amerikkalaispoliisit ovat ennenkin jääneet useasti kiinni valtansa väärinkäytöstä. Mustiin kansalaisiin kohdistuneista väkivallanteoista on uutisoitu toistuvasti. Suomalainen Yhdysvaltain-tuntija pitää perusongelmana poliisin koskemattomuutta lain edessä. – Poliiseja suojaa laki, joka laadittiin alkujaan siksi, etteivät viranomaiset joutuisi syytetyksi aiheettomasti. Lisäksi poliisien suojana on oikeudenkäynneissä auttava vahva ammattiliitto sekä vaikenemisen työkulttuuri, jossa ei todisteta työkaveria vastaan, Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen sanoo. – Tämän takia poliisit käyttäytyvät kuin heillä olisi "vapaudut vankilasta"-kortti, joka takaa, etteivät he joudu vastuuseen, mitä ikinä tekevätkään. Tämän sukupolven edustajat tottuneet protestoimaan Protesteihin osallistuu nyt moninainen mielenosoittajajoukko, jossa on niin mustia kuin valkoisia ja latinoita. Osallistujia yhdistää tyytymättömyys. Poliisiväkivalta ei ole ainoa mielenosoituksen aihe. Jotkut marssivat koronaviruksen takia, toiset työttömyyden, kolmannet tyytymättömyydestä valtaapitäviin. Mieltä osoitetaan myös eri tavoin: rauhanomaisin keinoin ja väkivalloin. Sosiaalinen media mahdollistaa suurten mielenilmausten synnyn, sillä kanavat ovat jo valmiina ja niitä pitkin tavoitetaan valtavasti ihmisiä. Heiskanen muistuttaa, että Minneapolisin pidätystilanteesta alkoi nimenomaan nykysukupolvelle ominainen liikehdintä. – Z- ja Y-sukupolvien edustajat ovat tottuneet osoittamaan mieltään suurella joukolla. He ovat aktivistisukupolvi. Heidän elämäänsä ovat kuuluneet Occupy Wall Street, ympäristöliike, Black Lives Matter, aseaktivismi. Kun tämän sukupolven ihmiset lähtevät liikkeelle, kyseessä ei ole yhden asian liike vaan mukaan lähdetään solidaarisuudesta, Heiskanen kertoo. Hänen mukaansa yhteinen asia on tässäkin se, että kaikki taistelevat oikeuksien puolesta, väkivaltaa vastaan. Intiaanimaskit päässä teetä mereen Mielenosoitusperinne ulottuu Yhdysvalloissa ajalle ennen sosiaalista mediaa, koko valtion syntyyn ja sitäkin kauemmas. Suuremmat mielenosoitukset ovat sävyttäneet miltei jokaista vuosikymmentä. Protestointi on osa identiteettiä. Tavallaan koko kansakunta sai alkunsa kansannousun myötä. – Se alkoi samalla tavalla protesteista hallitsijaa vastaan. Brittejä pidettiin tyrannian edustajina. Bostonin satamassa laitettiin intiaanimaskit päähän ja alettiin dumpata teetä mereen protestina veroille. Siitä syntyi lopulta koko Yhdysvaltain valtio, Heiskanen muistuttaa. Protestoinnin perinteet ulottuvat tätäkin kauemmas, 1600-luvulle ja siirtomaa-aikaan. – Aina kun tuli jotain närää eliittien kanssa, tuli protesteja, ja niissä työväenluokka, siirtotyöläiset ja orjat saattoivat liittoutua yhteen esimerkiksi tupakkaplantaasin omistajaa tai muita eliittejä vastaan. Tutkija ei usko nopeaan muutokseen Omaisten maksama iippumaton kuolinsyytutkinta totesi George Floydin kuolinsyyksi tukehduttamisen ja selän painamisen. Näin kyseessä olisi useamman kuin yhden poliisin voimin tehty tappo. Kuolinsyytutkija on puhunut kimpusta vanhoja oireita yhdistyneenä tähän pidätystilanteeseen. Heiskanen ei vähättele meneillään olevia mielenosoituksia, mutta välittömiin muutoksiin hän ei usko. – Näitä asioita pitää alkaa perata ihan politiikan käytänteistä, työkulttuurista ja lakitasolla, jotta muutos olisi mahdollinen.