Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Suojaako historiallista rauniokirkkoa pian lasi, joka estäisi muurien vaurioitumisen? Työ etenee Pälkäneellä: ”Asiantuntijat pitävät kohdetta erittäin mielenkiintoisena”

Museovirasto suhtautuu myönteisesti Pälkäneen vanhan kirkon suojeluyhdistyksen suunnitelmiin rauniokirkon kattamiseksi. Rauniokirkon muureihin tutustuneen Museoviraston lähetystön mukaan yhdistyksen tulisi nyt ottaa tarkasteluun se, miten kate saadaan rakennettua käytännössä muurien harjalle. – Tämä on vaikuttava raunio. Tunnen aivan innostuvani. Olisi hienoa, jos raunio voitaisiin jollakin tavalla kattaa ja pysäyttää muurien vaurioituminen, totesi Pälkäneellä vieraillut Museoviraston kulttuuriympäristöpalvelujen osastonjohtaja Mikko Härö . ”Teknistä ratkaisua tarkasteltava” Viraston yli-intendentin Helena Hirviniemen mukaan kattamisella on periaatteellinen hyväksyntä, mutta kattaminen käytännössä vaatii vielä yhteistä tarkastelua. – Kattamisen teknisessä ratkaisussa kannattaisi nyt tutkia rakenteiden kestävyyttä ja muun muassa ankkurointeja kirkon muureihin. Vaihtoehtoina ovat todennäköisimmin lasi-, metalli- ja alumiinirakenteet. Hirviniemen mielestä osassa katteista voi olla teknisiä ja toiminnallisia ongelmia. Käyttökokemuksia Irlannin katetusta katedraalista? Esimerkkejä ainakin osittain katetuista raunioista löytyy muun muassa Hollannista, Irlannista ja Norjasta. Museoviraston edustajat suosittivat yhdistystä hakemaan käyttökokemuksia esimerkiksi Irlannista, missä osa 1100-luvun lopulla rakennetusta Kilfenoran katedraalista on katettu lasikatteella. Pälkäneelle perustettiin jo pian 20 vuotta sitten Pälkäneen vanhan kirkon suojeluyhdistys, jonka tarkoituksena on suojella kohdetta ja kerätä varoja Pyhän Mikaelin rauniokirkon korjaamiseen. Yhdistys teetti jo alkutaipaleellaan hahmotelmia rauniokirkon lasikatteesta. Suojeluyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Carita Lindholmin mukaan teknisiä kattamisratkaisuja ryhdytään nyt selvittämään rakennesuunnittelijan kanssa. Muualla Euroopassa oleviin kateratkaisuihin yhdistys on perehtynyt jo aiemmin 2000-luvulla. –Nyt pääsemme jatkamaan yksityiskohtaisempaa teknistä suunnittelua lasikatteen rakenteiden osalta, kun pääsemme miettimään rakenneratkaisua muurin päältä. Aiomme rakennesuunnittelijan kanssa selvittää seuraavaksi muurien kestävyyttä ja teknisiä kiinnitysratkaisuja, sanoo Lindholm. Carita Lindholmin mukaan puukate olisi haasteellinen, sillä se edellyttäisi rauniokirkon ovien ja ikkunoiden sulkemista ja mahdollisesti kameravalvontaa ilkivallan estämiseksi. Virasto ei voi tukea taloudellisesti Osastonjohtaja Mikko Härö sanoo, että jos tekninen ratkaisu löytyy, on toteutus sen jälkeen hintakysymys. Kattamisen hintaa on aiemmin haarukoitu puolen miljoonan ja miljoonan euron välille. – Museovirastolla ei ole mahdollisuuksia osallistua kirkon kattamisesta aiheutuviin kustannuksiin, mutta esimerkiksi Kirkkohallituksen mahdollisuuksia kannattaisi selvittää, hän ehdottaa. Suojeluyhdistyksen varapuheenjohtajan Tero Ahlqvistin mukaan yhdistys on konservoinut muuria perustamisestaan eli vuodesta 2002 lähtien vuosittain. – Jos kate onnistuttaisiin toteuttamaan, vähenisi vuodesta toiseen jatkuva korjaustarve. Asiantuntijat pitävät kohdetta erittäin mielenkiintoisena, ja muun muassa valaistussuunnittelijoilla on jo olemassa olevia visioita rauniokirkon valaisemiseksi kattamisen jälkeen, sanoo Ahlqvist. Pälkäneen rauniokirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko on Pälkäneen Onkkaalassa sijaitseva keskiaikaisen harmaakivikirkon raunio. Kirkko suunniteltiin ja rakennettiin todennäköisesti vuosien 1495 ja 1505 välisenä aikana. Kirkon sisäosia uusittiin uskonpuhdistuksen aikaan 1500-luvulla. Pyhimysten kuvat poistettiin, ja kirkkoon tuli saarnastuoli, penkit ja parvekkeet. Ulkokuori säilyi pääosin ennallaan. Isonvihan Kostianvirran taistelun aikaan kirkko ryöstettiin lähes kokonaan. 1740-luvulla hiekkamaalle perustetun kirkon perustukset alkoivat pettää, seiniin ilmestyi halkeamia ja toisen päädyn alttaritaulu vajosi. Lopulta kirkko hylättiin Pälkäneen uuden kirkon valmistuttua vuonna 1839. Kirkon katto sortui joulukuun 3. päivänä 1890 raivonneessa myrskyssä. Rauniota ja sen ympäristöä on sen jälkeen kunnostettu ja tutkittu useita kertoja. Kirkollisia tilaisuuksia rauniokirkossa on pidetty 1920-luvulta lähtien. Kirkossa sijainneet Pyhää Lauria ja Pyhää Olavia esittävät puuveistokset ovat nykyisin Kansallismuseossa. Kirkon pihalla on vuonna 1949 paljastettu kirjanpainaja Daniel Medelplanin muistomerkki. Rauniokirkossa voi järjestää vihkimisiä tai muita perhejuhlia. Muutamia kertoja vuodessa siellä on järjestetty konsertti ja pidetty jumalanpalvelus. Vanhan kirkon suojeluyhdistys perustettiin vuonna 2002.