Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Ryöstetyt suomalaiskallot saatetaan palauttaa Ruotsista kotimultiin – kallot paljastivat rotututkijalle yllätyksen

Opetus- ja kulttuuriministeriö on toiveikas, että noin 80 ruotsalaisen Karoliinisen instituutin hallussa olevaa suomalaista pääkalloa voitaisiin palauttaa alkuperäisille sijoilleen suomalaisiin kirkkomaihin. Valtaosa kalloista ryöstettiin suomalaisilta hautausmailta 1800-luvulla ruotsalaisen rotuprofessorin Gustaf Retziuksen tutkimusmateriaaliksi pitkä- ja lyhytkalloisista. Hallitusneuvos Joni Hiitola OKM:stä sanoo olleensa talven aikana useaan otteeseen yhteydessä Karoliiniseen instituuttiin kallojen palautusasiassa. – Instituutti ei ole kaivannut Suomen ministeriöltä virallista pyyntöä palauttaa kalloja, mutta asiaa valmistellaan ja selvitetään instituutissa, tietää Hiitola. Lue lisää: Pälkäneen kirkkomaasta ryövättiin rotututkimukseen kymmeniä pääkalloja – Ruotsia vaaditaan palauttamaan kallot takaisin Suomeen Kun kallot 1800-luvulla päätyivät suomalaisista haudoista ruotsalaisten rotututkijoiden pöydille, dokumentointi- ja arkistointijärjestelmät eivät Hiitolan mukaan olleet tämän päivän tasolla. – Vaatii jonkin verran historiallista selvitystyötä, että suomalaisten jäänteet päätyvät aikanaan oikeaan paikkaansa. Noin puolet eli 40 kalloista on peräisin Pälkäneen rauniokirkon kirkkomaasta. Seitsemän on kaivettu Pielavedeltä, kolme Rautalammilta ja kaksi Enosta. Osa kalloista on saatu vaihdossa Helsingin yliopiston anatomian laitokselta. ”Yhteydenpitoa käyty hyvässä hengessä” Hallitusneuvos Hiitola sanoo varsinkin suomalaiskallojen palauttamista vaativan, Ruotsissa toimivan komitean kielenkäytön olleen aika ajoin räväkkää. – Vuoropuhelu ruotsalaisten kanssa on kuitenkin ollut asiallista ja yhteydenpitoa on käyty hyvässä hengessä. Karoliininen instituutti ei suhtaudu kielteisesti palautuspyyntöihin, mutta selvitystyö vie oman aikansa. Pääsemme varmasti hyvään lopputulokseen, sanoo Hiitola. Ainoastaan Pälkäneen seurakunta on tähän mennessä ilmoittanut valmiutensa ottaa omat vainajansa vastaan Karoliiniselta instituutilta ja järjestää uudelleenhautausseremoniat. ”Suomalaiset kallot erosivat germaanisista” Karoliinisen instituutin tutkijoina toimivat rotuteorioiden uranuurtajat, isä ja poika Anders ja Gustaf Retzius. He keräsivät kokoelmiinsa kymmeniä suomalaisia kalloja. Retziukset katsoivat suomalaisten poikkeavan pitkäkalloisista eurooppalaisista germaaneista, joten he kuuluivat tutkijoiden mielestä lyhytkalloisina enemmänkin mongoliseen rotuun. Tutkijat mittasivat kallojen ominaisuuksia ja tarvitsivat tutkimuksiinsa aitoja suomalaisia kalloja. ”Alakuloisia, tunteellisia ja kömpelöitä” Rotuprofessori oli tullut siihen johtopäätökseen, että lyhytkalloiset suomalaiset olivat myös pääsääntöisesti alakuloisia ja tunteellisia, istuivat mieluiten saunassa ja lauloivat kansanlauluja. Vuonna 1878 julkaisemassaan teoksessa professori kuvasi erästä syrjäkylän asukasta "hidasälyiseksi, hitaaksi ja kömpelöliikkeiseksi, kaikin tavoin vanhoilliseksi". Pälkäneen hautausmaalta kaivetut pääkallot tuottivat kuitenkin Gustaf Retziukselle yllätyksen: suuri osa Pälkäneen kalloista olikin pitkäkalloisia. Tämän piirteen Retzius tulkitsi jäänteeksi ruotsalaisperäisestä asutuksesta. Pälkäneen seurakunnan johtajapappi Jari Kemppainen kiistää rotuprofessorin näkemyksen. –Ei täällä juurikaan ruotsalaisasutusta ole ollut. Kyllä nämä aivan hämäläisiä olivat ja jonkin verran asukkaissa oli myös venäläistaustaa, sanoo Kemppainen. Ruotsin Karoliinisen instituutin hallussa on 82 suomalaisiksi luokiteltua pääkalloa, jotka ovat peräisin muun muassa ruotsalaisten rotututkijoiden haudankaivuumatkalta Suomeen vuonna 1873. Ruotsalaista rotututkimusta teki 1800-luvun lopulla professori Gustaf Retzius (1842-1919), joka tahtoi suomalaiskallojen avulla vahvistaa teoriaansa, jonka mukaan suomalaiset eivät olleet samaa puhdasrotuista alkuperää kuin ruotsalaiset ja muut skandinaavit. Enon, Pielaveden, Pälkäneen ja Rautalammin haudoista kaivettiin kaikkiaan 52 kalloa. 40 niistä on lähtöisin Pälkäneen rauniokirkon ympäristöstä. Ruotsinsuomalaiset aktiivit, järjestöt, yhdistykset ja tutkijat sekä Pälkäneen seurakunta jättivät vuoden 2018 lopussa Karoliiniselle instituutille vaatimuksen kallojen palauttamisesta ja anteeksipyynnön esittämisestä. Instituutin johto on ottanut vetoomuksen käsiteltäväkseen. Karoliininen instituutti on todennut, että luovutuspyynnön pitäisi tulla Suomen hallitukselta tai viranomaiselta, jotta voitaisiin käynnistää prosessi suomalaisiksi luokiteltujen kallojen palauttamiseksi.