Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Näkökulma: Leijonien MM-joukkue julkistettiin kuin häpeillen - Jukka Jalosen kireä vaatimus ei innostanut KHL-pelaajia

Leijonien MM-joukkue pamahti julki yllättävällä hetkellä. Jääkiekkoliitto oli viime perjantaina kertonut, että joukkue julkistettaisiin maanantaina 6. toukokuuta, mutta niin pitkälle ei tarvinnut odottaa. Tiedote ilmestyi liiton sivuille sunnuntai-illan hämärissä, kello 22.58. Ajankohdalla ainakin onnistuttiin minimoimaan sen saamaa mediahuomiota. Oli vaikea välttyä ajatukselta, että joukkue haluttiin työntää julki nihkeässä raossa, vähän kuin häpeillen, sillä mitään uutta ja hienoa kerrottavaa ei ollut. Uutinen oli lähinnä se, ketkä pelaajat SM-liigan finaaleista valittiin mukaan. Vastaus: Veini Vehviläinen, Jani Hakanpää ja Atte Ohtamaa. Muita apuja ei tässä kohtaa enää irronnut. Leijonien GM Jere Lehtinen ei ollut eilen median tavoitettavissa puhelimitse. Suomen joukkue on 2000-luvun keskinkertaisin, mitä nimilistaan tulee. Yhtään NHL:ssä kauden päättänyttä pelaajaa ei ole, eikä liioin entisiäkään NHL-profiilin pelimiehiä. Hämmennystä on herättänyt myös KHL-pelaajien vähyys. Heitä on neljä. Osaltaan se selittyy kalenterilla. MM-kisat ovat tänä keväänä tavallista myöhemmin ja päättyvät vasta 26. toukokuuta. Jo kisojen alussa on kulunut yli kymmenen viikkoa siitä, kun KHL:n runkosarja päättyi – ja yli kaksi kuukautta siitä, kun Jokerit lähti Leville. Kisojen jälkeen taas on enää reilu kuukausi siihen, että Venäjällä pelaavien on aloitettava uusi kausi idässä. Suomen MM-joukkueessa ei ole yhtään kenttäpelaajaa, jolla olisi tiettävästi sopimus Venäjälle. Kun joukkue lässähti tällaiseksi, liitossa olisi ainakin syytä punnita, minkälaisilla ehdoilla pelaajia jatkossa kutsutaan maajoukkueeseen. Sisäpiiritiedot kertovat, että KHL:n pudotuspeleissä pitkälle päässeitä pelaajia oli pyydetty mukaan sillä ehdolla, että he liittyvät leirimiehistöön välittömästi. Sarjakauden jälkeistä huilia ei myönnetty. Pitäisikö myöntää? Leijonien järjestely vaikuttaa ehkä turhakin kireältä, rennommalla otteella voisi olla helpompi saada huippupelaajia mukaan. Viikon parin huili sarjakauden jälkeen saattaisi tehdä ihmeitä. Toisaalta Jalosen meriitit ovat sellaisia, ettei häntä sovi hirveästi kritisoida. Maailmanmestaruus vuonna 2011 ja nuorten maailmanmestaruus vuonna 2016 luovat suojakilven, jonka Jalonen on itselleen ansainnut. Tiukka neljän viikon leiritys on sapluuna, jolla on menty. Lähtökohdat Kosiceen ovat kaikkea muuta kuin suotuisat. Suomen joukkueessa on 18 kisojen ensikertalaista, joista 36-vuotias Tapparan konkarijuhta Kristian Kuusela tekee ikäennätyksen: vanhimpana MM-debyytti Leijonissa. Jalosen mukaan Kuusela oli todennut kutsun saatuaan, että hän oli ajatellut maajoukkueen olevan hänen osaltaan jo mennyttä aikaa. Kuusela ei ollut enää tällä kaudella mukana EHT-peleissä ennen kuin vasta huhtikuussa. Onkin perustellusti vertailtu, että Leijonilla oli Karjala-turnauksessa kovempi nippu kuin nyt MM-kisoissa. Ainakin Karjala-turnauksessa oli kourallinen nimiä, jotka olisivat kelvanneet nyt kärkihyökkääjiksi, kuten esimerkiksi Teemu Hartikainen, Iiro Pakarinen, Miro Aaltonen, Oula Palve ja Mikael Ruohomaa. Heistä Hartikainen kävi Savon Sanomien mukaan olkapääleikkauksessa. Suomen maalivahdit ja puolustuspää ovat ihan kelpo tavaraa, mutta hyökkäys jää auttamatta vajaaksi. Katseet kääntyvät ehkä kohtuuttomankin tiukasti 18-vuotiaaseen Kaapo Kakkoon, jonka pitäisi pyörittää palettia.