Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kuvat kertovat paljon Vantaan Suomen cupin olosuhteista: ”Olemme hiihtourheilun olemassaolon äärellä”

Onko tässä mitään järkeä? Siihen kysymykseen Vantaan kaupungin liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti on viime päivinä saanut solkenaan vastata. Hakunilan urheilupuistossa hiihdetään Suomen cupia salonkikelpoisissa olosuhteissa 2,5 kilometrin keinolumiradalla, vaikka luonnonlunta ei ole senttiäkään, ilman lämpötila on kahdeksan astetta ja taivaalta tulee vettä kuin suihkusta. – Eihän siinä [tykkilumiladussa] sinällään mitään järkeä ole, mutta sitä halutaan. Sillä saadaan moninkertaisesti hyvää kritiikkiin nähden. Mutta tätä keskustelua et voi voittaa, ellet ole siinä mukana, Kallislahti sanoo. Nyrkkisäännön mukaan keinolumilatu maksaa noin 10 000 euroa per kilometri. Se on suomalaisessa urheilupaikkarakentamissa pienehkö summa, kun otetaan huomioon, miten suuren kävijäpotentiaalin hiihtoladut omaavat. – Vaikka keinolumilatu maksaisi 30 000 euroa per kilometri, se on halpaa rakentamista. Lahdessa jalkapalloilun tekonurmikentän lämmityskuluja tulee 45 000 euroa kuukaudessa tähän aikaan vuodesta, Lahden kaupungin suorituspaikkakoordinaattori Jarkko Laine ilmoittaa. Suomessa on 5,5 miljoona asukasta. Suomen Ladun tutkimusten mukaan vähintään kerran kaudessa suksilla käy 29–39 prosenttia kansalaisista. Se tarkoittaa noin 1,5–2,1 miljoonaa ihmistä. Lajin pelastusrengas Tammikuussa 2020, poikkeuksellisen lämpöaallon vuoksi, ollaan tultu siihen pisteeseen, että Kuopiota ja Jyväskylää myöten hiihdetään keinolumella. Se on hiihtourheilun pelastusrengas. – Olemme hiihtourheilun olemassaolon äärellä, linjasi Hiihtoliiton puheenjohtaja Markku Haapasalmi , kun hän avasi keskiviikkona Vantaalla Lunta ladulle -seminaarin. Hiihtoliiton uudessa toimintasuunnitelmassa tuodaan alleviivattuna esiin, että keinolumilatuverkostoa pitää saada Suomessa kohennettua. – Pitää pystyä takaamaan, että siellä missä on ihmisiä, marraskuun alusta alkaen on päästävä hiihtämään, linjasi videotervehdyksen tapahtumaan lähettänyt maailmanmestarihiihtäjä Matti Heikkinen . Tragikoomista Lumitilanne Suomessa on hiihtourheilun kannalta tragikoominen. Lapin parhaissa hiihtokeskuksissa Ylläksellä, Oloksella ja Saariselällä on metri luonnonlunta. Esimerkiksi Suomen kattavin latuverkosto Ylläksellä on suurimmaksi osaksi käytössä. Kolarin, Kittilän ja Muonion kuntien alueella olevilla ”Ylläksen laduilla” on mittaa reilut 300 kilometriä. Mutta. Pohjoisimmassa Suomessa ei ole harrastajia. Karkeasti sanottuna Lapissa hiihtävät vain huippu-urheilijat, kuntoilijat ja turistit. Hiihtoliiton lajipäällikön Eero Hietasen mukaan pohjoisin paikkakunta, josta oli vuonna 2019 osallistujia alle 16-vuotiaiden Hopeasompa-hiihdoissa, oli Rovaniemi. Viimeisin lappilaishiihtäjä maajoukkueessa on ollut Sami Jauhojärvi . Hän lopetti keväällä 2017. Apua valtiolta Takaisin ydinkysymykseen: onko keinolumiladuissa järkeä? – Niiden rahoitus pystytään hoitamaan useasta eri lähteestä: käyttömaksuilla, kaupungeilta ja kunnilta, yrityksiltä, seuroilta sekä yhdistyksiltä ja talkootyönä, maastohiihdon johtoryhmän puheenjohtaja Jarmo Luuri luettelee. Keinolumilatuhankkeisiin voi saada valtionapua. – Lumi- ja hiihtorakentamiseen liittyviä hankkeita ei minun työurani aikana ole ollut. Kannustan hiihtoväkeä hakemaan tukea, OKM:n kokenut rakennusneuvos Erja Metsäranta sanoo. Keinolumilatujen vastustajien kannattaa piipahtaa Espoon Oittaalla, Vantaan Hakunilassa tai Tampereen Kaupissa. Mikä toinen laji vetää tulevana pyhäaamuna yhtä paljon tavallisia hikiliikkujia? Niinpä. Vantaalla on lunta, muttei tähtihiihtäjiä.