Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

On otettava käyttöön robottivero

Kansakunnan vakaan kehityksen perustana on, että työn ja pääoman suhde säilyy tasapainossa. Valtion ja yksityisten investointien tavoitteena on kasvattaa kansallista vaurautta, josta hyötyvät yhtälailla rahoittajat kuin myös työntekijät. Sodan jälkeisessä Euroopassa ja Yhdysvalloissa jälleenrakennuksesta suurimman vastuun kantoivat kansalliset hallitukset. Kansalliset tuotannontekijät ja pankkitoiminta olivat hallitusten valvonnassa. Tärkeä rooli Euroopan talouskehityksessä oli Yhdysvaltain sodan molemmille osapuolille suunnatulla Marshall-avulla. Tuosta ajasta on astuttu huima askel eteenpäin. Kansalliset rajat on poistettu ja globaalista vapaakaupasta, rahoituksesta ja investoinneista ovat suhteellisesti eniten hyötyneet kehittyvät taloudet. Suurimmat voittajat ovat kuitenkin olleet it-alan suuryritykset, finanssiala ja pörssiyhtiöiden osakkaat. On ajauduttu tilanteeseen, jossa kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on maailmanlaajuisesti kasvanut. Maailmanpankki onkin arvioinut, että 1988–2008 välisenä aikana 44 prosenttia kaikista tuotoista keskittyi 5 prosentille ansioita hankkineille. Talouslaman jälkeen vastaava kehitys on kiihtynyt. Yksi tekijä, jonka vaikutuksesta ihmistyön asema kansantalouden keskiössä on entistä suuremmassa vaarassa, on teknologinen vallankumous. Se ulottuu lähes kaikille elämämme aloille. Kulman takana kolkuttavat tekoäly ja robotit, jotka korvaavat ihmistyönvoiman kiihtyvällä vauhdilla. Niiden ansiosta tuottavuus kasvaa, mutta se on laiha lohtu niille työntekijöille, jotka jäävät työttömiksi tai joutuvat hakeutumaan alipalkattuun pätkätyöhön. Vaikka osalle uudelleen koulutuksen kautta löytyisikin uutta tehtävää, osalle edessä on taloudellinen ja sosiaalinen kurjistuminen. Ilman verotusjärjestelmän uudistamista erityisesti pienet kansalliset taloudet joutuvat kestämättömään tilanteeseen. Näiden joukkoon kuuluu myös Suomi, jonka väestö ikääntyy, syntyvyys laskee ja terveys- ja sosiaalimenot karkaavat käsistä. Samaan aikaan kansallisesti tärkeät tuotannon alat kärsivät osaavan työnvoiman puutteesta. Joudumme entistä massiivisemmin turvautumaan korkean teknologian investointeihin eli robotteihin ja tekoälylaitteisiin. Käyttöön on otettava robottivero tai teknologian lisäarvonvero, jonka tuotto korvaa vastaavan tuotantojärjestelmästä poistuvan työvoimapanoksen kansantaloudelle aiheuttamat tappiot. Vero voisi kohdistua niille aloille, joissa teknologian lisäarvon tuotto olisi huomattavan suuri samalla, kun sen ihmistyövoiman korvausindeksi keskimääräistä korkeampi. Rahoituspuolella vastaavanlaista veroa ns. Tobin-veroa oltiin asettamassa 1970-luvulla kansainväliselle valuuttakaupalle, joka oli vaarassa romuttaa heikkojen maiden talouskehitystä. Robottien käyttöön otosta suurimman hyödyn korjaavat robottien valmistajat, niihin sijoittavat yhtiöt ja niiden osakkaat eli samat tahot, jotka jo nyt edustavat voittoja tavoittelevaa rahoituseliittiä. Tulevan eduskunnan ja eritoten sen tulevaisuusvaliokunnan tehtävänä olisikin selvittää, millä aikavälillä Suomessa uuden teknologian vaikutukset nykyiseen verojärjestelmään tulevat näkymään ja valmistella tarvittavat korjaustoimenpiteet.