Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Onnellisiksi emme suostu – ja loukkaannumme, jos poliitikko edes vihjaa, että olemme itsekin vastuussa onnestamme

Taas meille tyrkättiin syliin hyvä syy keskustella onnellisuuden olemuksesta, mutta ketä se kiinnostaa. Edes vaalien alla. Radion hymyääniset juontajat laskevat ohimennen leikkiä YK:n teettämästä vertailusta, jossa Suomi noteerataan maailman onnellisimmaksi maaksi. Uutiseen vakavammin suhtautuvat vastuuntuntoiset journalistit luettelevat syitä, miksi Suomi ei voi olla onnellisin. Kieltäytykäämme siis joukolla tarjotusta onnellisen maan tittelistä! Onko selvä YK, että me emme ole onnellisia! Oikeastaan tuossa YK:n vertailussa oli kyse mahdollisuudesta onneen valituin länsimaisin elintasokriteerein mitattuna. Länsimainen onni on Suomessa yleisesti kaikkien saatavilla. Mutta yleinen ja syntyperästä riippumaton saatavuus ei Suomessa enää riitä. Nykyisin vaaditaan, että yhteiskunta turvaa onnen, ei pelkkää saatavuutta. Oikeus onnen tavoitteluun oli vallankumouksellinen idea 1700-luvulla. Se kirjattiin Yhdysvaltain itsenäisyysjulistukseenkin. Se tarkoitti, että hallitsijat lakeineen eivät saaneet estää yksilön pyrkimystä onneen. Pelkkä pyrkimys onneen ja ylipäätään parempaan elämään oli säätyyn katsomaton perusoikeus. Kuinka ollakaan, laillinen oikeus estämättömään onnen tavoitteluun kehittyi Amerikassa yksilön vapaudesta myös velvollisuudeksi huolehtia itsestään. Pohjoiseurooppalaisessa mallissa olemme tottuneet siihen, että meillä on sekä vapaus että yhteiskunnan antama takuu. YK:n mittaama onnellisuus on silmin nähden pohjoiseurooppalaista laatua: Suomi toteuttaa hyvin pohjoiseurooppalaista ideaalia. Tässä uudessa vertailussa Suomi on jopa paras Pohjoismaa. Onko liikaa vaadittu kiittää siitä päättäjiämme vai pannaanko onnenpotkun piikkiin? Eiköhän se mene niin, että viimeisin pääministerimme Juha Sipilä saa selittää mitä selittää, mutta emmehän me häntä kuitenkaan usko. Onni on meille oikeus, josta emme aio luopua. Ellei hallitus turvaa kaikkien onnellisuutta, hallitus on huono ja joutaa mennä. Hallitus ei ole meillä vastuussa kaikkien oikeudesta ja mahdollisuudesta onnen tavoitteluun, vaan se on vastuussa kaikkien onnesta. Onnea puolueet haluavat luvata vaalitenteissäkin, mutta ujostelevat lapsellisen kuuloisen sanan sanomisesta suoraan. Loukkauksena pidämme, jos poliitikko edes vihjaa, että vapaan maan kansalaiset ovat itsekin vastuussa onnestaan. Hallituksen tekemiset ja laiminlyönnit luemme onnemme esteiksi tai romuttajiksi. Hallitus ei huolehdi kansalaisista! Samaan aikaan yleinen ilmapiiri elämänohjeineen ja mainoksineen korostaa, että juuri sinulla on oikeus onneen. Oma lukunsa on, miten egoistinen onnimania vaikuttaa ihmissuhteisiin, perheisiin, syntyvyyteen ja koko yhteiskuntaan. Kirjoittaja on Aamulehden emeritustoimittaja.