Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Mauno Koivisto oli omaperäinen mies, jonka ura lähti Turun satamasta: Syvästi uskossa oleva sosiaalidemokraatti hurmasi tv-yleisön Jatkoaika-ohjelmassa – tällainen on uusi sarja

Mitä enemmän kirjailija Jari Tervo tutustui presidentti Mauno Koiviston elämään, sitä vahvemmaksi tuli käsitys, että Koivisto oli todella omaperäinen mies. Tervon toimittama kahdeksanosainen tv- ja radiosarja Koivistosta esitetään Ylellä tapaninpäivästä alkaen. Tervo haastatteli ohjelmaa varten 30 ihmistä. Kun hän kysyi haastateltaviltaan, oliko Koivisto erikoinen ja omaperäinen mies, kaikki vastasivat "Kyllä". Tervon mukaan Koiviston omaperäisyys ei tullut suurelle yleisölle niin selväksi hänen poliitikkoaikanaan. – Nykymaailmassa, jossa on kameroita ja mikrofoneja kaikkialla ja kaikki tulee julkisuuteen, pystyttäisiinkö niin omaperäistä miestä valitsemaan Suomen presidentiksi, Tervo pohtii. ”Manulogeja” Annetaan Tervon tarkemmin selittää, miten Koiviston omaperäisyys ilmeni? – Esimerkiksi hän oli kutsunut pääministeri Esko Ahon (kesk.) kanssaan keskustelemaan. Koivisto laski pöydälle taskunauhurin. Aho ihmetteli, että mitä tämä oikein on? Koivisto sanoi, että " Älä siitä välitä, se on vain minua varten. Tämä on muistiinpanoväline ." Aho kertoi Tervolle, että hän oli ensimmäisellä kerralla kuvitellut, että ne olivat keskusteluita ja Aho yritti niihin myös osallistua. Nopeasti Aho ymmärsi, että hänen osallistumistaan ei tarvita eikä haluta, Koivisto puhui yksinpuhelua. Aho sai nyökytellä. – Koivisto tarvitsi jonkun ihmisen siihen istumaan. Ne eivät olleet monologeja, ne olivat manulogeja, muka keskustelun nimellä kulkevia, Tervo sanoo. Ei tyhjiä kysymyksiä Tervon mukaan Koivisto inhosi tilanteita, joissa hänet yritettiin saattaa tilanteeseen, jossa oli vain tilanteen järjestäjän tapa toimia. – Hän oli erittäin pahalla tuulella porvaripuolueiden kassakaappisopimuksesta, jossa yritettiin laittaa hänet sattuneen tilanteen eteen. Pienissä asioissa päti sama. – Minulle kerrottiin, että Koivistolta oli kysytty hänen sotakokemuksiinsa liittyen että, " Oliko kauhean vaikea ampua ihmisiä ?" Sehän on ihan kaikessa ystävyydessä esitetty kysymys, mutta se oli esitetty siihen sävyyn, että siihen on vain yksi vastaus, jonka kysyjä tuntui tietävän jo valmiiksi. Siksi Koivisto oli vastannut: " Kyllä on vaikeaa ampua ihmisiä, koska ne pyrkivät juoksemaan pakoon ." Sota vaikutti Koivisto on Suomen presidenteistä ainoa, joka on sotinut rintamalla. Tervon mukaan se on varmasti yksi asia, joka vaikutti Koiviston kansansuosioon merkittävästi. Dokumentissa tosin korjataan yleinen väärinkäsitys siitä, että Koivisto oli kaukopartiomies. – Koivisto oli Lauri Törnin joukoissa, se ei ollut ihan tavallista sotimista. Siihen varmasti liittyy tuo väärinkäsitys. Tv-dokumentissa käydään Koiviston elämä läpi aikajärjestyksessä alkaen lapsuudesta Turussa. Radiodokumentti etenee teemoittain. Koiviston elämä kattaa suurimman osan itsenäisen Suomen historiaa. Se on myös kertomus, miten työläisperheen poika on töissä satamassa, opiskelee tohtoriksi asti ja päätyy lopulta maan presidentiksi. "Koivisto osasi hirvittävän määrän virsiä" Tervo kävi haastattelemassa rouva Tellervo Koivistoa kolme kertaa tämän kotona Helsingin Katajanokalla. Tellervo Koivisto antoi dokumenttia varten kuvamateriaalia ja yksityistä kirjeenvaihtoa. Dokumentissa kerrotaan politiikan kovista väännöistä, mutta siinä paljastuu Koivistosta myös asioita, jotka ovat ehkä suurelle yleisölle vieraampia. Yksi näistä asioista on Koiviston uskonnollisuus. – Hän oli syvässä uskossa. Hän ei asialla elämöinyt, ei tuputtanut uskoa eikä kertonut, että muiden pitää elää hänen Jumalansa esittämien sääntöjen mukaan. Usko kulki Koiviston elämässä jo lapsuudesta alkaen. Koiviston isä, laivapuuseppä Juho Koivisto oli uskovainen mies, joka kulki seuroissa ja kuljetti siellä mukanaan myös pikku Maunoa. Juho Koivisto haki omaa uskoaan niin adventistien, helluntailaisten kuin muidenkin uskonnollisten yhteisöjen seuroista. Koiviston uskoa Tervo kuvaa, että tämä oli evankelisluterilaisen kirkon jäsen. – Koivisto oppi seuroissa virsiä hirvittävän määrän. Hän osasi ne ulkoa vanhanakin. Sieltä lähti hänen uskonnollinen puolensa. Vauhdikas letkauttelija Tervoa kiehtoo myös Koiviston älykkyys ja hauskuus. Tervon mukaan Koivisto vielä vapautui myöhempinä politiikan vuosinaan. Koivisto myös osasi käyttää tv-julkisuutta hyväkseen. Hän esiintyi Jatkoaika -ohjelmassa, joka oli Yleisradion suorana lähetyksenä lauantaisin tehty ajankohtaisia asioita käsitellyt ohjelma 1960-luvun lopulla. Jatkoaika yhdisti politiikkaa, juoruja ja sketsiviihdettä. Ohjelmaa juonsivat muun muassa Lenita Airisto ja Hannu Taanila . Kuten dokumentissa kuvataan, Jatkoajassa vallan huipulla oleva poliitikko pääsi naurattamaan kansaa kuivista asioista. Historiantutkijan, sdp:n kunnallispoliitikkona vaikuttaneen Tapio Bergholmin mukaan Koivisto oli ristiriitainenkin hahmo. Välillä hän oli mumiseva, vaikeaselkoinen filosofi, mutta esimerkiksi Jatkoaika -ohjelmassa hän oli vauhdikas letkauttelija. Virkakaudet rajattiin Tervon mukaan presidenttinä Koiviston painavin ansio oli siinä, että Koiviston aikana Suomi siirtyi enemmän parlamentaariseen demokratiaan. – Presidentin virkakaudet rajattiin kahteen, joka ei olisi toteutunut ilman Koivistoa. Vuonna 1959 syntynyt Tervo huomauttaa, että melkein 23 vuotta hänen elämästään presidentti oli Urho Kekkonen . Kaksi kautta pääministerinä ollut, sdp:n entinen puheenjohtaja Paavo Lipponen on samaa mieltä Tervon kanssa Koiviston merkityksestä presidenttinä. Lipponen toimi Koiviston poliittisena sihteerinä tämän pääministeriaikana. – Koivisto palautti parlamentaarisen demokratian kohdalleen ja kunniaan. Sen, että eduskunta on tärkein instituutio. Urho Kekkosen ympärille oli rakentunut valtajärjestelmä, jota hallitsi keskustapuolue ja sen K-linja. Se oli täysin mädäntynyt systeemi. Koivisto vei siinä mielessä uuteen aikaan, Lipponen sanoo. – Sen jälkeen hallitukset ovat pääsääntöisesti istuneet koko vaalikauden. Lipposen mukaan Koivisto nosti Suomen asemaa niin, että hänen presidenttikaudellaan idänsuhteet tulivat silmien tasolle. – Oli terve itsetunto, ei mitään uhoamista, mutta Koivisto osoitti, että suhteita voidaan hoitaa eri suuntiin. Hän kunnioitti idänsuhteita, oli Kekkosen oppilas, kuten hän itse sanoi, mutta sillä tavalla, että siinä ei ollut enää turhaa peliä. Lipposen mukaan jotkut yrittivät vielä jatkaa vanhalla mallilla, mutta lopulta idän suhteilla pelaaminen eliminoitiin. Koivisto vei Suomen Euroopan unioniin Koiviston toinen suuri ansio presidenttinä on Tervon mukaan se, että Suomi haki Euroopan unionin jäsenyyttä. – Suomi oli selvästi lännempänä Koiviston kauden jälkeen kuin ennen sitä. Se on minun mielestäni valtiomiesteko, Tervo perustelee. Lipposen mukaan Koivisto vei Suomen Euroopan unioniin ja määräsi sen tahdin. Lipponen haluaa korostaa, että Suomen lännettyminen alkoi johdonmukaisesti heti sodan jälkeen. – Suomi sai luottoja lännestä, jotta voitiin investoida teollisuuteen. Siten tuli pohjoismainen yhteistyö, Efta- vapaakauppa ja EEC-vapaakauppa. Euroopan unioniin liittyminen oli tämän pitkän vaiheen lopputulos. Suomi on ollut länsimaa siitä alkaen, kun Suomesta tuli osa Ruotsia. Lipposelle oli tärkeintä se, että Suomi meni porukkaan, johon länsimaana kuuluu. – Menimme Euroopan unioniin pää pystyssä ja tiesimme, että olemme yhtä hyviä kuin muut, jos emme parempiakin. Sitä me emme tietenkään halunneet demonstroida, toisin kuin ruotsalaiset. Oliko Koivisto sosialisti? Koiviston hallituksen 2. valtiovarainministeri ja kauppa- ja teollisuusministeri Pirkko Työläjärvi (sd.) pitää Koiviston valintaa presidentiksi historiallisena, koska moni oli ajatellut, että sosialistista ei voi koskaan tulla Suomen presidenttiä. Ainakin hän oli ensimmäinen sosiaalidemokraattinen presidentti, Koivisto ei nimittäin itse luonnehtinut itseään sosialistiksi. Kokoomuksen entinen puheenjohtaja ja kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen määritteli Koiviston dokumentissa näin: "Hän oli sosiaalinen demokraatti, mutta hän ei ollut sosialisti".