Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tutkija: Lihavero tuskin vähentäisi kulutusta – makeisvero nollavaikutuksellaan opettavainen esimerkki

Arvion perustana on Kososen ja King's Collegessa Britanniassa työskentelevän Riikka Savolaisen tuore tutkimus, jossa tarkastellaan vuoden 2011 makeisveron vaikutusta karkkien kulutukseen sekä vuoden 2014 virvoitusjuomaveron seurauksia. – Makeisvero nosti selvästi makeisten kuluttajahintoja, mutta se ei vaikuttanut makeisten kysyntään. Toisaalta vuonna 2014 kun sokerillisten juomien virvoitusjuomavero nousi, mutta sokerittomat juomat jäivät alemmalle verotasolle, muutos alensi sokerillisten juomien kulutusta ja ohjasi kulutusta sokerittomiin juomiin, Kosonen selvittää. Onnistunut vero-ohjailu terveellisemmiksi luokiteltuihin tuotteisiin näyttää siis vaativan riittävän läheisten korvaavien tuotteiden olemassaolon, jota lihalle ei nyt ole. Maku ja suutuntuma vielä liian kaukana Kososen mukaan veron vaikutuksia lihan kulutukseen ei voi lukea ihan suoraan tutkimuksesta, mutta sen perusteella voidaan arvioida, että lihan verotuksen korotuksella olisi hyvin pieni ohjausvaikutus pois lihankulutuksesta. – Makeisten kohdalla korvaaja olisi voinut olla keksit, mutta ei kulutus sinne siirtynyt. Kun taas juomissa sokerittomat juomat ovat imagoltaan ja maultaankin sopivan lähellä sokerillisia limsoja. Viime vuosina markkinoille on tullut paljon lihankorvaajiksi kutsuttuja tuotteita, mutta ne taitavat olla ainakin vielä liian kaukaisia verrokkiryhmiä niin maultaan, suutuntumaltaan kuin hinnaltaankin, hän toteaa. – Toki jos verotus esimerkiksi nostaisi hinnat moninkertaisiksi, niin kyllähän sillä sitten alkaisi olla jo vaikutusta. Nämä näkemykset perustuvat kuitenkin realistisen tason veronkorotuksiin, jotka olisivat korkeintaan kymmeniä prosentteja, Kosonen lisää. Ohjausvaikutus etunenässä Etenkin sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen kannanotot liittyen lihan verotukseen ovat herättäneet vilkasta keskustelua eduskuntavaalien alla. Puoluejohtajien Ylen vaalikeskustelussa Rinne nosti korotetun veron kohteeksi Brasiliasta tuotavan häränfileen. Hän on tähdentänyt sdp:n tarkoittavan lihaveropuheillaan niin sanottua kestävän kehityksen arvonlisäveroa, jossa ympäristölle ja ilmastolle vähemmän haitallisia asioita verotetaan vähemmän. Suuri osa puolueista ei näe lihan verokohtelun muuttamista perusteltuna. Tuomas Kosonen muistuttaa, että jos verolla tavoitellaan ohjausvaikutusta ja on syytä epäillä, ettei ohjausvaikutusta ole, niin sitten koko verolle oikein ole perusteita. – Näkisin myös kankeat rajavedot siitä, mistä liha on peräisin, melko hankalina veropolitiikan kannalta. Tullien asettamisessakin mennään jo kauppapoliittisiin kysymyksiin, hän jatkaa. EU sallii arvonlisäverossa tällä hetkellä pääkannan ja kaksi alennettua kantaa. – Siinä ei ole niin paljon liikkumavaraa, Kosonen muistuttaa. Sdp:n mukaan EU on sallimassa arvonlisäverolle nykyistä useampia portaita.