Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Jos, jos ja jos: tässä kolme taktista kuviota, jotka saattoivat ratkaista järjestyksen sdp:n, perussuomalaisten ja kokoomuksen välillä

Jos Liike nyt -ehdokkaita ei olisi ollut näissä eduskuntavaaleissa, olisi kokoomuksesta todennäköisesti tullut suurin puolue. Jos Jussi Halla-aho olisi asetettu ehdolle Uudenmaan eikä Helsingin vaalipiiriin, olisi perussuomalaiset hyvin mahdollisesti noussut suurimmaksi. Jos, jos ja jos. Jokaisista eduskuntavaaleista jää jossiteltavaa. Joistain enemmän, joistain vähemmän. Näistä jäi aika paljon. Mielenkiintoista on, että eniten jossiteltavaa jäi kokoomuslaisille. Harry Harkimon perustaman puoluevastaisen liikkeen keräämät äänet olivat varmasti suurelta osin pois juuri kokoomukselta. Liike nyt sai valtakunnallisesti kaikkiaan yli 60 000 ääntä. Jos kokoomus olisi saanut puoletkin niistä, olisi se kiilannut kärkeen. Ajatus Halla-ahosta ehdokkaana Uudellamaalla nostattaa puolestaan omat jossittelunsa. Uudellamaalla oli jaossa yli 160 000 ääntä enemmän kuin Helsingissä. Uudellamaalla ps:llä ei ollut varsinaista huippuehdokasta. Kirkkain tähti oli reilut 9 000 ääntä kerännyt Leena Meri . Puolueen puheenjohtaja olisi voinut hyvinkin kasvattaa vaalipiirissä koko maan ps-pottia noin 10 000 ääntä tehokkaammin kuin Helsingissä. Sillä olisi ohitettu demarit. Jotain kertoo tämä: Uusmaalainen tuntematon kommunistiehdokas, jolla oli sama numero kuin Halla-aholla Helsingissä, sai liki 500 ääntä. Niistä suurin osa lienee erehdyksessä annettuja. Toinen jälkipelin aihe ovat jälleen kerran mielipidemittaukset. Taloustutkimuksen Yleisradiolle tekemä ja kolme päivää ennen vaaleja julkaistu mittaus tarjosi kokoomukselle 15,9 prosentin kannatusta. Toteuma oli tasan 17. Äänimäärässä Petteri Orvon puolue hävisi demareille vain noin 22 000 ja perussuomalaisille noin 15 000. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja, entinen kokoomuksen puheenjohtajien ykkösneuvonantaja Juho Romakkaniemi tviittasi vaaliyönä, että ”Ylen virheellinen gallup saattoi luoda todellisuudelle väärän asetelman vaalien loppusuoralle”. Hän jatkoi, että numeroiden perusteella julkisuudessa ”rummutettiin” sellaista mielikuvaa, että kamppailu suurimman puolueen paikasta käydään sdp:n ja ps:n välillä. Se sitten sai osan ihmisistä ottamaan kantaa ensisijaisesti demarien ja perussuomalaisten keskinäiseen kisaan, Romakkaniemi ilmeisesti päätteli. Vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen samantyyppisestä vinoumasta Ylen ja Taloustutkimuksen luvuissa ärähti muuan Sauli Niinistö . Siitä käynnistyi melkoinen selvittely, ja seuraavien vaalien alla kokoomuksen prosentit osuivatkin jo paremmin kohdalleen. Ennen kuin nyt ryhdytään taas reagoimaan kaikkiin jossitteluihin, voitaisiin katsoa, miten perussuomalaiset toimivat. He eivät valita väärin menneistä ennusteista, vaan merkitsevät ne muistiin ja palauttavat ne äänestäjäkunnan mieleen seuraavien vaalien alla. Se toimi tälläkin kertaa. Ps löi Ylen viimeisen mittauksen 1,2:lla ja Helsingin Sanomien Kantar TNS:llä teettämän gallupin tasan 2 prosenttiyksiköllä. Kahdeksantena huhtikuuta julkaistuun Alma Median ja Tietoykkösen noteeraukseen nähden tuli ”hyvää” 3,6 yksikköä. Näistä emme kuule jossittelua nyt, mutta ne muistutetaan mieleemme viimeistään neljän vuoden kuluttua. Aamulehti on osa Alma Mediaa.