Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Jopa ilveksiä nähty Tampereen taajaman alueella, suurin osa kaupungin eläimistä pysyy piilossa, koska ne liikkuvat eri aikaan kuin ihmiset – tästä on kyse

Kaikki tamperelaiset ovat todennäköisesti nähneet rusakkoja puputtamassa puistoissa ja pihoilla, mutta harva on nähnyt ilveksen tai minkin. Taajama-alueella elää myös metsäkauriita, näätiä ja rottia. Minkkejä elää vesistöjen rannoilla muun muassa Iidesjärvellä. Niitä ei ole helppo nähdä sen vuoksi, että minkit eivät yleensä tule pihoihin. Ilveksiä ei ole kaupungissa paljon, tapaukset ovat yksittäisiä. – Kaupin-Ruotulan alueella on pihoilla havaittu yksittäisiä ilveksiä tänäkin kesänä. Havaintoja on myös viime vuodelta, kertoo Tampereen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Antti Lappalainen . Ilveksen tuo kaupunkiin muun muassa ravinto eli rusakot ja metsäkauriit. Kaikki eläimet tulevat kaupunkiin ruuan ja suojan perässä. Näin näet cityeläimen Monet kaupungin eläimet liikkuvat eri aikaan kuin ihmiset. Useat eläimet liikkuvat yöllä ja aamun ensimmäisinä tunteina, siksi niitä ei näe usein. Tampereella kantakaupungin alueella elää muun muassa hirviä, metsäkauriita, kettuja, mäyriä ja supikoiria sekä liito-oravia. Aivan keskustassakin elää muun muassa siilejä, lepakoita, rusakoita, vesimyyriä ja oravia. Kaikilla eläimillä on tehtävänsä luonnossa – myös kaupunkiluonnossa – mutta osasta nisäkkäistä on haittaa ihmisen toimille. Metsäkauris aiheuttaa kolareita Yksi harvoista päiväsaikaan liikkuvista nisäkkäistä on rusakon ja oravan lisäksi metsäkauris. Sen määrä taajama-alueella on lisääntynyt. Antti Lappalainen sanoo, että metsäkauriilla ei ole luontaisia vihollisia kaupunkialueella. – Yhdistyksemme hoitaa 60 – 70 metsäkauriskolaria taajama-alueella vuosittain, Lappalainen sanoo. Metsäkauris ei tarvitse elääkseen suurta aluetta, tienvarren pusikko tai lähimetsä riittää. Se syö pääasiassa pehmeitä kasvinosia. Talvella tärkeintä ravintoa ovat pensaiden ja puiden versot, mutta se kaivaa esiin ravintoa hangen alta niin kauan kuin lumipeite pysyy riittävän ohuena. Yksi syy lajin urbanisoitumiseen on ilmeisesti kaupunkien metsiä vähäisempi lumipeite. – Metsäkauriit tulevat puutarhoihin syömään koristekasveja, kertoo Tampereen kaupungin rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski . Hän on itsekin nähnyt Länsi-Tampereella emon ja kahden vasan telmivän nurmikolla. Istutuksia syö puutarhoissa ja puistoissa myös rusakko. Hatanpään arboretumissa rusakoita on ollut riesaksi asti. – Ruusuja on jouduttu aitaamaan, etteivät ne päädy rusakoiden ravinnoksi, Kylmäkoski sanoo. Kaksi haittaeläintä liikkuu taajamassa Kaupunkieläimistä kaksi on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Ne ovat minkki ja supikoira. Aiemmin myös piisami viihtyi kaupungin rehevissä vesistöissä, mutta minkki on todennäköisesti tuhonnut lähes koko kannan. Tarhakarkulaisena levinnyt minkki on kaikkiruokainen peto, joka kilpailee alkuperäislajien kanssa. Lisäksi minkki tuhoaa vesilintujen pesiä. Supikoira on mäyrän kokoinen pienpeto, joka syö lähes kaikkea. Se on myös pesärosvo ja kantaa monia sairauksia ja loisia. Supikoira liikkuu pihoillakin etsimässä syötävää. Sille kelpaa niin siileille laitettu maito, lintujen ruokinnan ylijäämät kuin avokompostista löytyvät omenat. Supikoira viihtyy vesistöjen lähellä, mutta on levinnyt lähes joka puolelle Tampereen kaupunkialuetta. – Meille ilmoitetaan supikoirista lähes päivittäin, Lappalainen kertoo. Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät Suomeen esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja. Näätä asuu harvoin kaupungissa Riistayhdistys on saanut muutaman ilmoituksen omakotitalon kattorakenteisiin pesiytyneestä näädästä. Näädän tuo kaupunkiin lähinnä oravat. Näätä syö kaikkia jänistä pienempiä nisäkkäitä, lintuja, linnunmunia, marjoja, sieniä ja haaskoja. Näädän pesä ullakolla tietää sotkua ja hajua sekä usein remonttia. Rotta viihtyy ihmisen seurassa Rotta elää ihmisen seurassa kaikkialla, ja se viihtyy hyvin kaupungissa. Tampereella rottia oli muutama vuosi sitten runsaasti Sorsapuistossa. Havaintoja tehdään jatkuvasti eri puolilta kaupunkia. – Sorsapuistossa tilanne on rauhoittunut. Tänä kesänä ilmoituksia rotista on tullut muun muassa Härmälästä ja Länsi-Tampereelta, sanoo rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski. Länsi-Tampereella rakennetaan ja se saa rotat liikkeelle. Näin käy, koska yleensä rakentaminen, purkaminen ja raivaaminen häiritsee rottien pesintää ja vie niiltä piilopaikkoja. Rotat voivat saastuttaa elintarvikkeita, levittää tarttuvia tauteja ja tuhota rakenteita. Rottia ei yleensä näe, mutta sanotaan, että jos näkee yhden rotan, niitä on alueella muitakin. Jos rotan näkee päivällä, niitä on paljon. Sen liikkuminen on luonteenomaisesti nopeaa ravaamista, voi myös kävellä hitaasti vaappuen. Häirittynä rotta loikkii nopeasti. Se ui hyvin, ja on erinomainen kiipeilijä. Rottia vastaan taistellaan siisteydellä. Piha kannattaa pitää puhtaana: Maahan pudonneet omenat ja marjan kerätään heti pois, ei avokomposteja, ei lauta- tai risukasoja. Ruoho on syytä pitää lyhyenä. Rakennuksen kolot ja esimerkiksi terassin avoin alusta on syytä tukkia vaikka verkolla. Roska-astioiden ja kompostien pitää olla ehjiä ja kannet aina kiinni. – Lintujen ruokkiminen johtaa usein rottien lisääntymiseen, etenkin jos ruokaa laitetaan maahan, sanoo Kylmäkoski. Juttua muokattu 5.7.2020 kello 12: Piisami on vieraslaji, ei alkuperäinen, kuten jutussa aiemmin virheellisesti mainittiin. Lisäksi minkki ei kilpaile Piisamin kanssa ravinnosta, sillä Jutusta korjattu myös kohta, jonka mukaan minkki kilpailisi ravinnosta piisamin kanssa. Näin ei ole, sillä minkki on peto ja piisami kasvissyöjä.