Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Oikeus hylkäsi Ylen toimittajan lähestymiskieltohakemuksen suojatakseen sananvapautta – "häirintä todennäköisesti jatkuu myös tulevaisuudessa"

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi perjantaina Ylen toimittajan Jessikka Aron lähestymiskieltohakemuksen. Aro haki lähestymiskieltoa kahdelle henkilölle, jotka ovat pitkäkestoisesti seuranneet ja videokuvanneet häntä sekä julkaisseet hänestä loukkaavia tietoja sosiaalisessa mediassa. Häirintä juontaa juurensa Aron MV-julkaisusta tekemään rikosilmoitukseen ja sitä seuranneeseen oikeudenkäyntiin. Aroa seuranneet mies ja nainen kuuluvat MV-julkaisun perustajan Ilja Janitskinin tukijoukkoihin. Käräjäoikeus piti uskottavana, että kyseisten henkilöiden toiminta on häirinnyt Aroa vakavasti ja aiheuttanut hänelle pelkoa ja ahdistusta. Oikeuden mukaan henkilöiden toiminta saattaa täyttää kunnianloukkauksen ja yksityiselämänsuojaa loukkaavan tiedon levittämisen tunnusmerkistöt. Oikeus arvioi, että häirintä todennäköisesti jatkuu myös tulevaisuudessa. Tästä huolimatta käräjäoikeus päätyi suojelemaan sananvapautta. Oikeus korosti, että sananvapaus on perustuslaillinen oikeus, eikä siihen voida kajota ennakkosensuurilla. Sananvapauteen on mahdollista puuttua vasta jälkikäteen, jos oikeus katsoo viestin tai tiedon levittämisen rikokseksi. Tällöin oikeus voi määrätä viestin poistettavaksi tai jopa tuhottavaksi. Aro on tehnyt molemmista lähestymiskieltohakemukseen merkityistä henkilöistä tutkintapyynnön poliisille. Aro arvioi, että vuodesta 2018 häntä häirinneet henkilöt syyllistyvät vainoamiseen. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, ettei hakemusasian käsittelyssä esitetty näyttö riittänyt vainoamisrikoksen todentamiseksi. Oikeus veti rajaa välittömän häirinnän ja jälkikäteen kohteensa tietoon tulevan häirinnän välille. Oikeus katsoi, että muutamaa tapausta lukuun ottamatta miehen ja naisen seuraaminen oli aiheuttanut häiriötä Arolle vasta jälkikäteen, kun heidän läsnäolonsa tilaisuudessa oli tullut hänen tietoonsa. Vaikka oikeuden mukaan kaksikon toiminta kokonaisuutena oli häirinnyt vakavasti Aroa, yksittäisiä tekoja kuten videokuvaamista oikeus ei pitänyt kovin vakavina. – Siihen on mahdollista etukäteen varautua tai se on estettävissä tilaisuuksissa, joissa edellytetään ilmoittautumista, oikeus totesi ratkaisussaan. Käräjäoikeus totesi, ettei lähestymiskielto anna suojaa kaikkien rikosten varalta. Tyypillisesti lähestymiskiellolla yritetään suojata itsensä uhatuksi tuntevaa henkilöä fyysisiltä tai muilta yhteydenotoilta. Oikeus viittasi tällä kaksikon Aroa herjaavasti käsitteleviin julkaisuihin sosiaalisessa mediassa. – Lähestymiskielto ei anna suojaa sellaisia rikoksia tai häirintätekoja vastaan, joihin voi syyllistyä lähestymiskieltoa rikkomatta, oikeus perusteli ratkaisussaan. Lähestymiskiellolla oikeus olisi voinut kieltää esimerkiksi miehen ja naisen osallistumisen Aron esiintymistilaisuuksiin. Esimerkiksi oikeudenkäyntiin osallistumista ilman yhteydenottoa Aroon voisi kuitenkin olla vaikea kieltää. Osapuolet voivat hakea käräjäoikeuden päätökseen muutosta hovioikeudesta. Ylen toimittaja joutui laajan ja pitkäkestoisen häirinnän kohteeksi työnsä takia jo vuosia sitten. Häirintä alkoi sen jälkeen, kun hän kirjoitti Ylelle juttuja Venäjän trollitehtaista ja informaatiosodankäynnistä. Helsingin hovioikeus ratkoo parhaillaan MV-lehteen liittyvää juttua, joka on osa Aroon kohdistettua häirintätoimintaa.