Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Hyperspektrikamera löysi sairaalasta näkymättömiä bakteereja – Pirkanmaalaisyritys sijoitti ratkaisuun, joka voisi tulevaisuudessa havaita myös koronaviruksen

Satakunnassa toteutettiin viime keväänä tutkimus, jonka ajankohtaisuus on vuodessa vain korostunut. Satasairaalan pääsisäänkäynnin odotustilan läheisyyteen oli asennettu hyperspektrikamera mittaamaan ja hälyttämään, mikäli se havaitsi likaa ja bakteereja, joita silmillä ei huomaa. Taustalla oli Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämä menetelmä, joka yhdistää satoja värejä tallentavan hyperspektrikameran ja tekoälyn. Tutkijoiden kehittämää AutoDet-menetelmää (automatic biological contamination detection) voidaan käyttää muun muassa pintojen puhtauden varmistamiseen norovirusepidemian tai flunssakauden aikana. 200 mittausta pinnoilta Akatemian tutkijatohtorin Juha Koiviston mukaan ajatus pilottitutkimuksen toteuttamisesta Porissa syntyi Satakunnan ammattikorkeakoulussa (Samk). Samkin Vesi-Instituutti Wander ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ovat tutkineet sisätilan hygieniaa parantavia ratkaisuja vuodesta 2012. Aikojen saatossa yhteystyökumppaneita on kertynyt niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta. Satasairaalan yhteistutkimuksessa Samkin sisäympäristö-tutkimusryhmän tutkijat ottivat näytteitä samoilta pöytien, tuolien ja ovien pinnoilta perinteisellä pyyhkäisymenetelmällä kuin Aallon tutkijat AutoDet-laitteella. Lopulta tuloksia vertailtiin eri analyysimenetelmillä. Pilottitutkimuksessa tehtiin yhteensä 200 mittausta. Tutkimuksessa keskityttiin tasaisiin pintoihin. Tutkijat rajoittivat hyperspektrikuvantamisen näkyvän valon alueelle varmistaakseen, ettei samoissa tiloissa työskenteleville ihmisille aiheutunut vaaraa lyhyen aallonpituuden ultraviolettivalosta. Yskimisen jäljet esiin Menetelmän avulla tuolien ja pöytien pinnoilta pystyi havaitsemaan esimerkiksi yskimisen jättämiä kasvualustoja eli biofilmejä. Laite myös hälytti tahroista sitä mukaa, kun niitä ilmaantuu pinnoille. AutoDetin etu muihin menetelmiin, kuten pyyhkäisytesteihin, verrattuna on sen automaattisuus. Huonona puolena oli laitteen kova hinta. – Porissa käytetty kamera maksoi hieman yli kymmenen tuhatta euroa. Niitä kehitellään parhaillaan kovaa tahtia, joten niiden laatu ja samalla hinta paranevat koko ajan. Tosin myös kysyntä on suurta, Juha Koivisto sanoo. Akateemisissa piireissä kehitelty AutoDet on ottanut ensiaskeliaan kaupallisessa maailmassa. Se sai Business Finlandin rahoituksen, ja teknologian ympärille perustettiin CleanDet oy marraskuussa 2019. Parhaillaan CleanDet tekee yhteistyötä pirkanmaalaisen Kiillon kanssa, tarkoituksenaan testata laitetta useissa eri käyttökohteissa. Koronavirus esiin Satasairaalan pilottitutkimus herättää mieleen yhden hyvin ajankohtaisen kysymyksen: Voisiko tekoälyllä ja valon aallonpituuksilla havaita myös koronaviruksen? Teknisen fysiikan tutkijatohtori Juha Koivisto pitää sitä hyvinkin mahdollisena – tulevaisuudessa. Vielä tällä hetkellä tekniikka ei ole tosin niin pitkällä, että se pystyisi huomaamaan automaattisesti pinnoilta pikkuruisen, halkaisijaltaan 50–200 nanometrin kokoisen koronaviruksen. Nanometri on millimetrin miljoonasosa. Koiviston mukaan seuraava askel on kohdistaa valonsäde ja kuvantaminen muutaman mikrometrin kokoiselle alueelle, johon on asetettu sylkinäyte. – Vaikka tässä ei päästäisi samoihin mittausnopeuksiin kuin biofilmien ja muiden epäpuhtauksien kanssa, niin tämä tapa olisi huomattavasti nopeampi ja liikuteltavampi kuin nykyiset laboratoriota vaativat tunnistusmenetelmät. Mittausaika voisi olla jopa muutaman minuutin suuruusluokkaa. Parhaillaan Aalto-yliopiston tukijat hakevat uudelle tutkimushankkeelle vasta rahoitusta ja yhteistyökumppaneita. katse tulevaisuudessa Kiilto katsoo tulevaisuuteen Yhteistyö uutta liantunnistusmenetelmää kehittävän CleanDetin kanssa on osa Kiillon uutta toimintatapaa. Ville Solja nostaa älykkyyden tulevaisuuden teemaksi. Lempääläläinen Kiilto on AutoDet-tutkimusprojektin ympärille perustetun CleanDet oy:n yhteistyökumppani ja vähemmistösijoittaja. Kiillon liiketoiminnan kehitysjohtaja Ville Solja kertoo, että yritys tutustui ratkaisuun syvällisemmin ensimmäisen kerran viime kesänä. Yhteistyö liittyy alkuvuonna 2020 lanseerattuun Kiilto Ventures -toimintaan. Solja kertoo, että uuden toimintatavan tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden Kiiltoa kartoittamalla uusia innovaatioita ja tekemällä yhteistyötä kasvuyhtiöiden kanssa. CleanDet edustaa yhtä niistä osa-alueista, joita Kiilto hakee Kiilto Ventures -toiminnallaan: älykkyyttä. Solja näkee myös vastuullisuuden ja kokonaisratkaisujen tarjoamisen tulevaisuuden teemoina. – Meillä on pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä visio. On tehtävä tänään sen tyyppisiä toimenpiteitä ja valintoja, joilla sinne päästään, Solja sanoo. Eri käyttökohteita Uudella liantunnistusmenetelmällä on Soljan mukaan käyttökohteita terveydenhuollon lisäksi esimerkiksi elintarviketeollisuudessa. Hän uskoo, että tekoälyn ja hyperspektrikuvantamisen yhdistävän menetelmän ansiosta puhtaanapitotyötä voidaan jatkossa optimoida niin, että epäpuhtauksista aiheutuvat ongelmat pystytään minimoimaan. Solja uskoo, että koronavirusepidemian jälkeen hygieniaan ja puhtauden valvontaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Siten uusille menetelmille on tarvetta. – Hygieniavaatimukset eivät ainakaan tule löystymään, Solja sanoo.