Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Pelaajayhdistyksen pomo on vääntänyt yli 60 liigajohtajan kanssa – Mieleen tulee kolme vaikeaa tapausta: ”Ala-arvoista toimintaa”

Suomen Jääkiekkoilijat ry:n pitkäaikainen toiminnanjohtaja Jarmo Saarela täyttää kesällä 65 vuotta ja jää lokakuun lopussa eläkkeelle. – Olen jo pari vuotta ollut runkosarjan jälkeen playoffissa. Saarela tarkoittaa virallisen eläkeikänsä (63 v) ylittymistä. – Täytyy lopettaa ennen kuin joutuu sudden deathiin , hän nauraa. Pelaajayhdistys käynnistää huhtikuun alkupuolella hänen seuraajansa eli uuden toiminnanjohtajan hakuprosessin. Erikoismiehet Saarelan mukaan eräs paljon työllistävä sektori on pelaajien vakuutusturvaan liittyvät ongelmat vakuutusyhtiöiden kanssa. Otsikoihin Pelaajayhdistys nousee tyypillisesti jonkinlaisen ristiriidan yhteydessä, kun se on jostain asiasta eri mieltä työnantajapuolen kanssa. Saarelan mukaan yhteistyö on kuitenkin sujunut pääosin mainiosti ja välit ovat pysyneet kunnossa. – Piirit ovat pienet, ja kaikki tavallaan tuntevat toisensa. Lähtökohtaisesti voin puhua Liigan osalta, koska se on ollut meille koko ajan se tärkein kumppani, hän taustoittaa. – Asiat saattavat kovastikin riidellä, koska ne usein lähtevät liikkeelle siitä, että kun me jotain edellytämme, niin se melkein aina tarkoittaa Liigalle tai seuroille rahanmenoa. Erimielisyydestä huolimatta ihmisten kanssa tullaan pääsääntöisesti varsin hyvin toimeen. – Mutta sitten on pakko sanoa, että liigaseurojen toimitusjohtajissa on ollut kolme erikoismiestä, joiden kanssa ei onnistunut koskaan mikään, Saarela huomauttaa. Nimiä hän ei halua mainita. – He olivat vähän erilaisia kaikki, mutta ongelmia oli jatkuvasti. Vieläkin muistan niitä tilanteita. Olen ajatellut, että asioita pitäisi viedä rehellisesti ja rehdisti eteenpäin ja pitää sopimuksista kiinni, mutta näiden osalta se ei onnistunut. – Jos käytän eduskunnan termejä, niin kun rupeaa tulemaan muunneltua totuutta merkittävissä asioissa, niin minusta se on ala-arvoista toimintaa. Saarela muistuttaa, että hänen aikanaan liigaseuroissa on ollut 60 toimitusjohtajaa. – Kyllä se kolme on kuitenkin hyvin pieni osa. Joskus kuohahtaa SM-liigan toimitusjohtajia ovat Saarelan 19 vuoden SJRY-uran aikana olleet Urpo Helkovaara , Jukka-Pekka Vuorinen , Kimmo Rannisto ja vuodesta 2016 alkaen Riku Kallioniemi . – SM-liigan toimitusjohtaja on puskuri meihin päin samalla tavalla kuin minä olen puskuri SM-liigaan päin. Kyllä heidänkin kanssaan on matkan varrella jouduttu kovia vääntöjä käymään, mutta aina olemme neuvottelujen jälkeen pystyneet samassa pöydässä syömään ja olemaan korrekteja toisiamme kohtaan, Saarela kiittää. – Joskus näissä asioissa kuohahtaakin, ja se on minusta ihan luontevaa. Jääkiekkoon kuuluvat myös tunteet, ja ne näkyvät välillä myös neuvottelupöydissä. Seurapomo Lahtelaislähtöisen Saarelan oma peliura rajoittui junioreihin ja kolmosdivisioonaan, mutta kiekkokärpäsen puremasta jäi pysyvä jälki. Hän opiskeli Tampereella hallintotieteiden maisterin ja sosionomin tutkinnot. – Minusta piti tulla kunnan tai valtion virkamies, mutta kun opiskelut päättyivät -82, niin Lahdessa oli Kiekkoreippaan toiminnanjohtajan tehtävä auki. Innostuin siitä ja olin siellä sitten yhdeksän vuotta, Saarela kertoo. Kiekkoreipas vastasi tuolloin lahtelaisesta junioritoiminnasta sekä edustuskiekkoilusta ensin SM-liigassa ja sitten 1. divisioonassa. – Sujahdin siitä samalla jääkiekon erilaisiin luottamustehtäviin, joissa olen ollut vuoden -91 jälkeenkin aina tähän päivään asti. Näistä Jääkiekkoliiton alaisista tehtävistä Saarela siirtyi vuonna 2001 nykyiseen työhönsä SJRY:n toiminnanjohtajaksi. Hänelle on kertynyt kokemusta ja perspektiiviä erilaisista jääkiekon johtotehtävistä lähes neljänkymmenen vuoden ajalta. Samalla hän on siirtynyt tavallaan pöydän toiselle puolelle, kun seurapomon tehtävä on vaihtunut pelaajien edustamiseen. – Se oli hyvä kokemus, hän toteaa Kiekkoreippaan johtopestistään. – Näin sen tilanteen työnantajapuolelta. Se antoi minulle paljon sitä ajatellen, että olen nyt pelaajien edunvalvontajärjestön vetäjänä. Sopimusjärjestelmä SJRY on vuonna 1973 perustettu yhdistys, jonka vaiheissa entisellä maajoukkuepakilla Juha Rantasilalla on ollut merkittävä rooli. Lakimiehenä elämäntyönsä tehnyt Rantasila on yksi pelaajayhdistyksen perustajajäsenistä, entinen puheenjohtaja ja nykyinen kunniapuheenjohtaja. Jarmo Saarelan aikana painopiste on ollut sopimusjärjestelmän sekä sosiaali- ja vakuutusturvan kehittämisessä. – Liigan sopimukset, Mestiksen sopimukset ja maajoukkueeseen liittyvät sopimukset sekä pelaajien ja työnantajien oikeudet ja velvollisuudet puolin ja toisin, hän luettelee. – Ne ovat kehittyneet todella paljon. Saarelan aikana yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet Pekka Ilmivalta , Keijo Säilynoja , Sami Wahlsten , Sinuhe Wallinheimo sekä viime vuodesta alkaen Sean Bergenheim . Kovia kiistoja Pitkän työuran varrelta Saarelalle on kertynyt hyviä ja huonoja muistoja. – KooKoon ja kahdeksan pelaajan kiista Liigan nousubonuksista päätyi usean vuoden oikeuskäsittelyn jälkeen pelaajien tappioksi. Pelaajat, joiden ansiosta KooKoo nousi Liigaan, eivät saaneet sopimuksissaan mainittuja nousubonuksia. Pelaajien puolesta harmitti tavattomasti. Parempi mieli Saarelalle on jäänyt seuraavista tapauksista. – Pelaajan monimutkainen, pitkä vakuutuskiista päättyi lopulta pelaajan eduksi. Korvaukset olivat yli 1,5 miljoonaa euroa. – Kymmenkunta vuotta sitten vähissä varoissa olleen Mestis-pelaajan noin 600 euron kiista vakuutusyhtiön kanssa sairaanhoitokulujen korvaamisesta päättyi pelaajan eduksi. Muistan vieläkin pelaajan vilpittömät kiitokset. SAK:hon Jääkiekkotyönsä ohella Saarela on toiminut vuodesta 2007 lähtien myös Suomen Huippu-urheilijoiden Unionin puheenjohtajana. SHU koostuu viidestä pelaaja- ja urheilijayhdistyksestä. – Se on kattojärjestö, jossa ovat jalkapallo, jääkiekko, koripallo, pesäpallo ja yksilöurheilu. Sen puheenjohtajuus lankesi minulle, koska meillä oli merkittävästi vahvin organisaatio, Saarela selvittää. – Tunnen siitä vähän huonoa omaatuntoa, kun omia tehtäviä on niin paljon. Siihen olisi pitänyt pystyä panemaan paukkuja enemmän. – Se on kuitenkin hengissä, ja liitimme sen SAK:n viralliseksi jäseneksi vuonna 2012, ja olen ollut meidän edustajana SAK:n hallinnossa. Tällä hetkellä Saarela on SAK:n hallituksen yleisvarajäsen. – Minulla on läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Aikataulujen rajoissa pyrin olemaan niissä paikan päällä, ja olen siltä osin hyvin tietoinen, mitä työmarkkinakentällä yleisesti tapahtuu. Saarelan mukaan SAK on ollut urheilijayhdistyksille merkittävä taustatuki. – Siellä on asiantuntemusta, jolla he pystyvät auttamaan meitä. Urheilijan asema Yksi asia painaa piakkoin eläköityvän miehen mieltä: urheilijat ovat Suomessa erityislainsäädännön alaisena. – Olen urheilijoiden kokonaistilanteeseen äärimmäisen pettynyt. Urheilijoita on jo vuosia pyritty saamaan saman sosiaali- ja vakuutusturvan alaisuuteen kuin muutkin työntekijät, ja vielä ollaan vaiheessa. – Nyt olisi meidän päättäjien korkea aika lähteä viemään näitä asioita eteenpäin, vaikka se sitten tuo lisää kustannuksia urheilutyönantajille, Saarela evästää. – Minkä ihmeen takia meidän ammattiurheilijat, jotka ovat tapaturmien suhteen riskaabeleimmissa hommissa, ovat lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan osalta huonoimmin vakuutettuja, hän kysyy. Saarela muistuttaa, että firmat – esimerkiksi liigaseurat – ovat osakeyhtiöitä. – Ja sitten siellä on kahden kerroksen väkeä. Toimiston väki, valmentajat, huoltajat, ravintolatyöntekijät ja niin edelleen ovat todella hyvin vakuutettuja esimerkiksi tapaturmien puolesta, mutta pelaajat äärimmäisen huonosti. – Kun lisäksi vielä saadaan Pelaajayhdistyksen ja Liigan välille virallinen työehtosopimus eli TES, niin sen jälkeen jääkiekkoilijat alkavat olla muiden työntekijöiden kanssa tasa-arvoisessa asemassa.