Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

EU-maiden johtajien kokouksessa ei syntynyt sopua elvytyspaketista – Marin: "Michelillä on kova työ edessään"

EU-maiden johtajien videokokouksessa ei saavutettu sopua. EU-maiden johtajat kokoontuivat tänään keskustelemaan koronaelvytyspaketista ja unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä. Eurooppa-neuvoston kokouksessa Suomea edusti pääministeri Sanna Marin (sd.). Marin kertoi kokouksen jälkeisessä mediatilaisuudessa, että kokouksessa ei tehty päätöksiä, eikä keskustelu oikeastaan edennyt. – Heinäkuussa yritetään saavuttaa poliittinen sopu paketista, mutta tässä vaiheessa on vielä mahdotonta arvioida onnistutaanko siinä. Tämä riippuu pitkälti siitä, kuinka puheenjohtaja Michel kykenee huomioimaan maiden näkökulmat uudessa ehdotuksessaan. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin on tarkoitus tehdä kompromissiesitys ennen seuraavaa kokousta. Marin ei ollut kovin luottavainen, että kompromissi löytyisi. – Michelillä on kova työ edessään. Hänen pitää pyrkiä löytämään sellainen kompromissi, jonka taakse kaikki jäsenet voivat tulla. Itse en kyllä usko, että hänellä on tässä ratkaisun avaimia käsissään, mutta paljon on myös kyse siitä, kuinka hyvin hän pystyy yhdistämään erilaiset näkökannat. Kokous alkoi Suomen aikaa kello yhdeltätoista aamupäivällä ja loppui noin kolmelta iltapäivällä. Elpymispaketin lisäksi EU-maiden johtajat kuulivat videopalaverissa EU:n ja Britannian neuvottelujen tuloksia. Marin kommentoi, että neuvottelut etenevät huolestuttavan hitaasti ja sopimuksen eteen täytyy tehdä vielä paljon töitä. Kokouksen lopussa päätettiin jatkaa Venäjälle Itä-Ukrainan tilanteen takia asetettuja pakotteita. Kokouksessa ei esitetty tarkkoja summia Suomi esitti kokouksessa kritiikkiä paketin koosta, lainojen ja avustusten suhteesta, avustuspaketin jakamisen kestosta ja sen takaisinmaksuajan lyhentämisajasta. Lisäksi Marin kertoi nostaneensa esille tarpeen rahoituksen ja jakokriteerien muuttamiselle niin, että ne vastaisivat paremmin koronaviruksen aiheuttamaan kriisiin. – Toin esiin keskustelussa Suomen kannan, sen, että emme voi tällaisenaan hyväksyä komission esitystä, vaan haluamme siihen muutoksia. Suomen hallitus ei ennen kokousta ollut esittänyt tarkkoja summia tai prosentteja, jotka olisivat Suomelle hyväksyttäviä. Myöskään kokouksessa Suomi ei lukuja esittänyt. – Tämän päivän keskusteluissa ei yhdenkään jäsenmaan osalta menty sille tarkkuustasolle, että olisi yksittäisiä summia minkään osa-alueen osalta lueteltu. Myöskään itse en esittänyt mitään yhtä tarkkaa summaa. – Hallitus tulee tarkentamaan neuvotteluiden edetessä omia kantojaan ja viemään niitä eduskuntaan suuren valiokunnan arvioitavaksi. Suomi ei ole kritiikkinsä kanssa yksin Elpymispaketin tarkoituksena on auttaa koronapandemiasta kärsineitä EU-maita. Komissio esitti, että maita autettaisiin 250 miljardin arvoisella takaisin maksettavalla lainalla ja 500 miljardin suorilla tuilla. Suomi on linjannut, että lainaosuutta pitäisi paketissa nostaa. Marin kertoi, että moni maa esitti samansuuntaista kritiikkiä kuin Suomi, eikä Suomi ole näin kantojensa kanssa yksin. – Siellä korostuivat etenkin avustusten ja lainan suhde. Ylipäätänsä se, onko järkevää ottaa yhteistä lainaa ja jakaa sitä avustusmuotoisena tukena eteenpäin. Tästä tuli koviakin puheenvuoroja. Komissio on esittänyt, että elvytyspaketti jaettaisiin maille neljän vuoden aikana. Marin kertoi, että useat jäsenmaat kritisoivat rahoituksen kestoa, huomauttaen, että elpymispaketin pitäisi olla väline, jolla vastataan akuuttiin kriisiin. Komission ehdotuksessa tuki jaettaisiin 2015–2019 bruttokansantuotteen, väestökehityksen ja työttömyysasteen perusteella. Tämä ei huomioi koronakriisiä. – Olen tuonut omassa puheenvuorossani esille Suomen näkemyksen asiaan, eli tämän elpymisvälineen pitäisi olla väline nimenomaisesti koronakriisiin ja sen aiheuttamiin taloudellisiin vaikutuksiin. Sen vuoksi meidän pitää tarkastella nimenomaisesti niitä vaikutuksia, jotka tästä kriisistä ovat syntyneet, Marin totesi. Suomi tukee EU:n muoviveroa Tukipakettia on ehdotettu osaltaan rahoitettavaksi luomalla uusia EU:n omia veroja ja maksuja. Veroista päättäminen voi olla vaikeaa, sillä niitä varten vaaditaan yksimielisyyttä. Marin kertoo, että Suomi suhtautuu rakentavasti ja avoimesti keskusteluun EU:n uusista omista varoista, mutta useimpiin ehdotuksiin ei vielä voida ottaa kantaa. – Olemme osoittaneet aiemmin jo tukea muoviverolle, joka mahdollisesti tulisi, mutta muiden kokonaisuuksien osalta meillä ei ole pöydällä vielä tarkkoja esityksiä. On puhuttu digiverosta, on puhuttu joistain muista omista varoista, mutta tässä vaiheessa, kun meillä ei ole vielä ehdotuksia pöydällä, on mahdotonta ottaa niihin kantaa. EU:n jakaman rahoituksen sitominen oikeusvaltioperiaatteeseen, sekä EU:n omiin periaatteisiin, on ollut Suomelle aiemmin tärkeää. Marin vakuuttaa, että näin on myös tällä kertaa. – Meille on tärkeää, että oikeusvaltiomekanismi on osa monivuotista rahoituskehystä. Yhtälailla on tärkeää kytkeä tämä kokonaisuus EU:n prioriteetteihin, vihreään kasvuun, digitalisaatioon, niihin asioihin, joilla voimme varmistaa Euroopan menestymisen ja kilpailukyvyn tulevaisuudessa.