Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Ajanviete Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Katso video ja kuvat: Tältä näytti historiallinen ensimmäinen matka, kun ratikka alkoi kulkea Tampereella vaikeuksien jälkeen – ”Komea pelihän se on”

Sähkönsyötön suojalaitteissa ollut vika viivästytti Tampereen raitiotie oy:n testivaunun liikkeellelähtöä Ruskon varikolta keskiviikkoaamuna. Sähkövika saatiin aamupäivällä paikallistettua ja korjattua Insinöörinkadulla, joten saksalaisvalmisteinen testivaunu rullasi tuliterille kiskoille muutama minuutti puolenpäivän jälkeen. Testausta tehtiin Hermiankadulla ja Insinöörinkadulla ensimmäisinä tunteina kävelyvauhdilla ja vaunu myös pysäytettiin usein radalle tilanteen kartoittamiseksi. Ihmisiä oli heti aamuvarhaisesta jonkin verran jo Ruskon raitiotievarikolla, mutta viivästynyt testaus väsytti harvat uteliaat. Puolenpäivän jälkeen moni palasi kuitenkin katuvarsiin ikuistamaan historiallista liikennöintiä. Historiallinen matka näytti videolla tältä: ”Asuntojen arvo nousee Hervannassa” Paikalle olivat kävelysauvoineen saapuneet muun muassa eläkkeellä olevat veljekset Jukka , Markku ja Vesa Kaivonen . – Ihan varta vasten päätimme tehdä kävelylenkin näille kulmille. Komea pelihän se on. Kun asumme täällä Hervannassa, niin varmasti ryhdymme sitä käyttämään. Ratikan saaminen tulee nostamaan myös asunto-osakkeiden arvoa Hervannassa, uskovat Kaivoset. Aluksi avain kävelyvauhdilla Koeajoja tehdään ensimmäisellä koeajoviikolla pelkästään kävelyvauhdilla, enintään 5 km/h. Nopeustestit tehdään vaiheittain eri kaduilla. Jokaisella osuudella testivaunua liikutetaan ensin kävelyvauhtia, jonka jälkeen testit tehdään kadun tai radan maksiminopeuksien mukaisesti. Raitiotieradan ja raitiotiejärjestelmän testauksessa käytetään Saksasta tuotua, vuonna 1981 valmistettua raitiovaunua. Testejä tehdään raitiotien teknisiin järjestelmiin ja radan päällysrakenteeseen. Edessä kolmen viikon testausjakso Koeajojakso alkoi varikolla, missä testattiin asetinlaitteen toiminta ja varikkoraiteiston kulkuteiden asettaminen, vaihteet, opastimet ja sähköradan toiminnot. Ratainfran testauksissa käydään läpi muun muassa liikennevaloetuisuuksien toimintaa, tarkastetaan radan opastimien toimintoja ja liikennemerkkien sijainteja sekä testataan vaihteenohjausjärjestelmien toimintaa. Koeajojakso kestää noin kolme viikkoa. – Jos testeissä havaitaan muutostarpeita, toimenpiteitä tehdään heti. Tarvittaessa testit kestävät huhtikuun loppuun asti, mutta todennäköistä on, että ne saadaan suoritettua huhtikuun alkuun mennessä, koeajokoordinaattori, projekti-insinööri Niina Uolamo , totesi raitiotieyhtiö aiemmin lähettämässään tiedotteessa. Liikenteenohjaajat vierellä varmistamassa Koeajoalueelle pystytetään koeajojen ajaksi opasteita, jotka kertovat testivaunun olevan liikkeellä. Testivaunun kulkua muun liikenteen joukossa varmistetaan koeajojen aikana liikenteenohjaajilla, jotta testaushenkilökunnan ja kaupunkilaisten liikkuminen saadaan turvattua ja radan nopeustestit pystytään ajamaan yhtenäisenä suorituksena. Muun liikenteen keskeytykset kestävät kerrallaan joitakin minuutteja. Testivaunun mukana ja rinnalla kulkee myös Raitiotieallianssin henkilökuntaa ja tarvittaessa kunnossapitokalustoa. Hannoverista Tampereelle tuotu, saksalaisen LHB:n valmistama TW6000-mallin raitiovaunu. Saapui Tampereelle helmikuun lopussa. Vaunutyyppiä on valmistettu vuosina 1974–1992, Tampereen testivaunu on vuosimallia 1981. Vaunulla testataan raitiotien ratainfraa. Vaunun mitat: pituus 28,3 metriä, leveys 2,4 metriä. Näin testit tehdään Koeajoja tehdään arkisin kello 9–15. Liikenteenohjaajat opastavat liikkujia koeajojen aikana. 16.–20.3.: Koeajoja varikon alueella sekä varikon ja Turtolan välillä enimmillään 5 kilometrin tuntinopeudella. Koeajot jatkuvat tulevien viikkojen aikana sekä Hervannassa että Hervannan valtaväylän varrella Turtolaan saakka. Testaus päättyy 9. huhtikuuta.