Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

"Jihadismia ajatellaan liikaa väkivaltaisen aktivismin kautta" – Tutkijat kaipaavat lisää tutkimustietoa islamistisesta ääriliikkeestä

Paljon mielipiteitä, vähän tietoa. Näin aloittaa sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen jihadismia Suomessa käsittelevien tutkimusten julkistamistilaisuuden. Helsingin yliopisto julkaisi torstaina kaksi jihadismia käsittelevää tutkimusta: yliopistonlehtori Leena Malkin ja tutkija Juha Saarisen Jihadistinen liikehdintä Suomessa sekä Malkin ja yliopistotutkija Matti Pohjosen Jihadistinen verkkoviestintä ja Suomi . Helsingin yliopisto toteutti tutkimukset sisäministeriön toimeksiannosta. Harvat asiat herättävät niin paljon mielipiteitä, tunteita ja pelkoa kuin jihadismi ja siihen liittyvä terrorismi. Suuret tunteet ja voimakkaat mielipiteet ovat ymmärrettäviä, koska aihe on uusi ja vakava. Mielipiteisiin ja tunteisiin perustuvat johtopäätökset voivat kuitenkin johtaa harhaan. Siksi tarvitaan tietoa. Suomessa esiintyvää jihadistista toimintaa koskeva tieto on Malkin mukaan hyvin sirpaleista ja puutteellista. Hän haluaa heti alkuun muistuttaa, että jihadismi on laajempi ilmiö kuin pelkästään länsimaihin kohdistuvat terrori-iskut. Tiedon tärkeyttä korostaa myös Mankkinen. – Mutun perusteella voidaan tehdä virheitä. Voidaan puhua, että torjutaan terrorismia ja väkivaltaista radikalisoitumista, mutta niitä voidaan lisätä, jos päätökset eivät perustu tutkittuun tietoon, Mankkinen sanoo. Jihadistien määrä on lisääntynyt Suomessa Väärää tietoa ja mielipiteitä voidaan käyttää jihadismin kohdalla hyväksi. Jos aiheesta ei ole luotettavaa tutkimustietoa, yksinkertaistukset ja suoranainen pelottelu voivat olla tehokkaita keinoja oman agendan ajamisessa. Tästä on nähty hyviä esimerkkejä niin kotimaan kuin kansainvälisessä politiikassa, kun turvapaikkapolitiikkaan on haettu kiristyksiä vetoamalla terrorismin lisääntymisen. Tanskassa ollaan oltu jopa valmiita kokoamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita erilliselle saarelle. Vaikka tutkimuksissa käy ilmi, että jihadistisessa toiminnassa mukana olevien määrä on lisääntynyt Suomessa 2010-luvulla, suurin osa toiminnasta on kuitenkin varsin pienimuotoista ja väkivallatonta värväyksen ja rahoittamisen kaltaista tukitoimintaa. Uutisia ja julkista keskustelua seuraamalla ilmiöstä saa varsin erilaisen kuvan. – Jihadismia ajatellaan liikaa väkivaltaisen aktivismin kautta, Malkki toteaa. Virheellisiä käsityksiä Koska jihadismista on vielä niin vähän tutkimustietoa, virheelliset käsitykset leviävät helposti. Usein puhutaan esimerkiksi, että muslimin ideologinen radikalisoituminen johtaa väkivallantekoihin. Tämä ei ole kuitenkaan ole niin suoraviivaista, kertoo Malkki. – Tutkimustieto ei tue yksiselitteisesti käsitystä, että ajatusten radikalisoituminen ennakoisi väkivaltaan ryhtymistä. Joillekin käy näin, mutta radikaalin ajattelun ja väkivaltaisen toiminnan välinen suhde on paljon monimutkaisempi. Yhtenä selityksenä silmittömiin terroritekoihin ja muihin väkivaltaisuuksiin on haettu myös syrjäytymisestä. Malkki muistuttaa, että äärimmäiset harvat syrjäytyneet radikalisoituvat. – Radikaalisessa liikehdinnässä mukana olevista kaikki ei ole syrjäytyneitä, eikä voi ajatella tutkimukseen perustuen kestävästi, että syrjäytyminen olisi riskitekijä radikalisoitumiselle. Jihadismi modernina ideologiana ja yhteiskunnallisena liikkeenä alkoi muotoutua islamistisen liikkeen radikaalin siiven sisällä 1980-luvulla. Se käy väkivaltaista pyhää sotaa, jihadia. Jihadismiin liittyy keskeisesti marttyyriuden ihannointi, mikä on historiallisesti ollut vähäistä sunnalaisessa islamissa. Ainoa Suomessa tapahtunut jihadistinen isku on Turun puukotusisku elokuussa vuonna 2017. Matti Pohjonen, Juha Saarinen, Leena Malkki ja Tarja Mankkinen (edessä) ovat perehtyneet jihadismiin.