Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Maitoa juodaan vähemmän ja siipikarjaa syödään enemmän – lihan ja vihannesten kulutus ennallaan

Uusissa tilastoissa on laskettu ja arvioitu, mitä suomalaiset söivät viime vuonna. Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu on jatkunut jo yli kymmenen vuotta. Sen kulutus oli 25,6 kiloa henkeä kohti vuodessa. Kasvua oli melkein kolme prosenttia vuodesta 2017. Sen sijaan sikaa syödään hieman vähemmän kuin aiemmin. Sianlihaa kului suomalaista kohti 32,5 kiloa. Vuonna 2010 vastaava määrä oli 34,9 kiloa. Naudanlihaa syötiin keskimäärin 19,3 kiloa, mikä on lähes saman verran kuin vuonna 2010 (18,6 kiloa). Lihan kokonaiskulutus pysyi suunnilleen samana kuin kahtena edellisenäkin vuonna, 81 kilossa henkeä kohti, kun mukaan on laskettu myös riista ja syötävät elimet. Lihan kulutusmäärät on laskettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä. Maidon kulutus väheni Maidon kulutus väheni vuonna 2018 lähes viisi prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna henkeä kohti keskimäärin noin 107 litraa, josta rasvatonta maitoa oli lähes kolmannes, kevytmaitoa 57 prosenttia ja täysmaitoa reilut kymmenen prosenttia. Piimän ja viilin kulutus väheni niin ikään 4–5 prosenttia. Muiden maitopohjaisten tuoretuotteiden, kuten maustettujen rahkojen, kulutus kasvoi. Juuston kulutus pysyi suunnilleen ennallaan noin 26 kilossa. Viljan kokonaiskulutus oli 79 kiloa henkeä kohti. Vähennystä edelliseen vuoteen oli kilon verran. Kauraa kului saman verran kuin vuonna 2017 eli 7,3 kiloa henkeä kohti. Sitrushedelmien kulutus kääntyi jälleen nousuun, ja oli noin 14 kiloa henkeä kohti. Vihannesten kulutus oli suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna. Tuoreita vihanneksia käytettiin arviolta 64 kiloa henkeä kohti. Määrä sisältää myös mahdollisen hävikin. Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tosin tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin.