Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Selvitys voi lykätä rahaministeriön ykkösjohtajan valinnan pitkälle kesäkuuhun – "Tavoitteena saada selvitys valmiiksi juhannukseen mennessä"

Uuden kansliapäällikön nimittäminen valtiovarainministeriölle saattaa pahimmillaan venyä kesäkuun loppupuolelle, vaikka Martti Hetemäen seuraajan pitäisi aloittaa tehtävässään jo heinäkuun alussa. Aikataulu olisi tällöin erittäin haastava, koska tuolloin alkaa valmistautuminen syksyn budjettiriiheen, josta odotetaan koronakriisin vuoksi erityisen vaikeaa. Kansliapäällikkövalinta mutkistui viikko sitten, kun valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) veti pois esityksensä alivaltiosihteeri Päivi Nergin nimittämisestä virkaan. Kulmuni perusteli päätöstään perustuslakivaliokunnan käynnistämällä selvityksellä eduskunnan tiedonsaantioikeudesta. Hän sanoi antavansa valiokunnalle riittävän ajan selvityksen tekemiseen. Nergin valinta peruuntui jo kolmannen kerran. Myös ensimmäisellä kerralla Kulmuni veti esityksen pois ennen kokousta ja toisella kerralla kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) pyysi asian pöydälle. Nergin valintaa on vastustanut ennen kaikkea sdp. Selvityksen pilkkomista ei ole esitetty Perustuslakivaliokunnan tiedonsaantiselvityksellä on kytkentä kansliapäällikkönimitykseen, koska se liittyy osaltaan valtiovarainministeriön toimintaan sote-uudistuksen valmistelussa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaudella. Nerg toimi tuolloin uudistuksen osalta projektijohtajana valtiovarainministeriössä. Valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) kertoo Lännen Medialle , että täsmällistä määräaikaa selvityksen valmistumiselle ei ole asetettu. Valiokuntien lausuntoaika loppuu 22. toukokuuta. – Tavoitteena on kuitenkin saada selvitys valmiiksi juhannukseen mennessä, Ojala-Niemelä sanoo. Perustuslakivaliokunta selvittää eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumista laajasti. Yksi tutkittavista asioista on valtiovarainministeriön rooli sote-uudistuksen kaatumisen alla sekä apulaisoikeuskanslerin siitä antama ratkaisu. Ojala-Niemelän mukaan ainakaan vielä ei ole pohdittu sitä, että kansliapäällikkönimitykseen kytkeytyvä osa selvityksestä käsiteltäisiin kiireellisenä eikä tätä ole pyydetty. Ojala-Niemelän mukaan kyse on organisaatioiden toimintatapojen selvittämisestä eikä siinä pureuduta yksittäisten virkamiesten tekemisiin. – Kyse on laajemmasta selvityksestä, mutta tietenkin aina joku on vastuussa, jos tietoa ei ole saatu. Valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtaja Juha Majanen ei spekuloi, uhkaako kansliapäällikön nimittäminen venyä niin, että tämä ei voisi aloittaa tehtävässä ajallaan. – Haluamme antaa perustuslakivaliokunnalle työrauhan. Päätös siitä, että Martti Hetemäki lopettaa tehtävässä kesäkuun lopussa on voimassa. Jos seuraajaa ei siihen mennessä ole nimetty, on turvauduttava sijaisjärjestelyihin. Sellaiset ovat aina olemassa, eivätkä ne vaadi erityistä aktivointia, Majanen toteaa. Poliisi tiedotti keskiviikkona käynnistävänsä esiselvityksen valtiovarainministeriön virkamiesten toimista. Selvityksessä arvioidaan, ylittyykö esitutkintakynnys. Tutkintapyynnössä ei ole nimetty yksittäisiä virkamiehiä eikä sitä ole kohdistettu tiettyihin virkamiehiin. Ojala-Niemelän mukaan esiselvitys ei vaikuta valiokunnan toimintaan. – Valiokunta tekee oman selvityksen ja nähtäväksi jää, haluaako poliisi odottaa sen valmistumista. Saiko eduskunta vaaditut tiedot? Eräiden valtiovarainministeriön virkamiesten on väitetty syyllistyneen sote- ja maakuntauudistusta koskevien tietojen pimittämiseen eduskunnalta vähän ennen kuin uudistus kaatui keväällä 2019. Virkamiesten on esitetty jättäneen toimittamatta tietoja maakunnille suunniteltujen lisätehtävien rahoituksesta. Virkamiehet ovat kiistäneet syytökset ja vakuuttaneet toimittaneensa muun muassa kirjallisen "rautalankamallin" erilaisista skenaarioista sekä vastanneensa lisäkysymyksiin rahoitusmalleista suullisesti valiokunnissa. Virkamiehet ovat myös kiistäneet, että tiedonkulun ongelmat olisivat voineet johtaa lakien hyväksymiseen virheellisinä. Heidän mukaansa lisätietoa rahoitusmalleista olisi annettu, jos uudistuksen valmistelu olisi jatkunut. Uudistus kuitenkin kaatui, ja Sipilän hallitus erosi. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen päätyi samaan lopputulokseen huhtikuun alun ratkaisussaan. Nyt käynnistyneessä selvityksessä otetaan kantaa myös apulaisoikeuskanslerin ratkaisuun. – Oli yllättää, että apulaisoikeuskansleri määrittelee, mitä tietoa eduskunta pitää tarpeellisena, Ojala-Niemelä sanoo. Nergin kanssa kansliapäällikön paikasta ovat kisanneet Suomen Pankin neuvonantaja Lauri Kajanoja , valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston päällikkö Leena Mörttinen , valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Markus Sovala ja kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.). Nergiä lukuun ottamatta muut ovat väitelleitä taloustieteilijöitä. Nerg on taustaltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Nerg on kuitenkin ehdokkaista ainoa, jolla on kansliapäällikkökokemusta. Hän työskenteli sisäministeriön johdossa 2012–2018 ja joutui ratkomaan muun muassa turvapaikkakriisiä. Perustuslakivaliokunta selvittää, toteutuuko eduskunnan tiedonsaantioikeus valmisteilla olevista lakiesityksistä. Selvityksessä on neljä kokonaisuutta: tiedonsaanti valmiuslain aikana, tiedonsaanti lainvalmistelusta yleensä, apulaisoikeuskanslerin ratkaisu sote-kiistassa sekä tiedonsaanti EU-politiikasta. Kansliapäällikkönimitykseen kytkeytyvä erimielisyys tiedonsaannista sote-uudistuksessa kuuluu osana lakivalmistelun aikaisen tiedonsaannin selvittämiseen.