Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronashokin lamauttama Tampere virkoaa vähitellen – näin se näkyy katukuvassa: ”Alkuun ajattelin, että mitenköhän tässä käy”

Pitkälti kotona vietetty kevät ja viime aikoina vallinnut hyvä sää houkuttelevat ihmisiä ulos ja tämä näkyy myös Tampereen toreilla. Tampereen vastaavan torivalvojan Janne Saksalan mukaan Tammelantorilla käy asiakkaita yhtä paljon kuin ennenkin koronavirustaudista huolimatta. Viime lauantaina avattu Laukontori vilkastuu sekin hiljalleen, Saksala sanoo. – Alkuun ajattelin, että mitenköhän tässä käy, mutta väkimäärä ei näytä Tammelantorilla vähentyneen. Kun terassit eivät saa olla auki, ihmiset hakevat ruoan mukaan kahvilasta tai grilliltä ja syövät sen toripenkillä. Tiistaina 17. maaliskuuta Suomessa astui voimaan valmiuslaki, joka hiljensi kaupunkien kadut. Kesäkuun alusta lähtien poikkeusoloihin odotetaan tuntuvaa muutosta. Tästä huolimatta elämä on lähtenyt hitaasti virkoamaan jo toukokuussa, ja tämä näkyy niin liikenteessä kuin kotitalouksien kulutuksessa. Kauppakeskuksissa piristyy myös Tampereella sekä kauppakeskus Koskikeskuksessa että Ratinassa on käynyt viime aikoina enemmän asiakkaita koronakriisin alkuaikoihin verrattuna. Cityconin kauppakeskustoimintojen vastaavan johtajan Sanna Yliniemen mukaan koronakriisin alettua Koskikeskuksen kävijämäärät laskivat huomattavasti. Lähes jokainen vuokralainen pienensi aukioloaikojaan. – Viime aikoina on ollut selviä piristymisen merkkejä ja moni liike on avannut ovensa uudelleen sekä laajentanut aukioloaikojaan. Kävijöitä on ollut myös enemmän. Myös Ratinasta kerrotaan, että suljettuina olleita liikkeitä on nyt avattu uudelleen. Järki pitää olla päässä Torstaina väkeä oli runsaasti liikkeellä muun muassa Lielahden kauppakeskittymässä. Kello 17 aikaan meno muistutti jo tavallista arki-iltapäivää. Parkkiruudut alkoivat olla täynnä, ja kassoille syntyi jonoja. Tamperelainen Lili Trei oli saapunut viherkasvimyymälä Plantageniin katselemaan isolehtisiä koristekasveja. – Keskustan alueella, missä olisi ehkä hirveästi muita ihmisiä, ei tule kuitenkaan pyörittyä. Pitää olla järki päässä, bioanalytiikkaa opiskeleva Trei sanoi. Hän odottaa eniten kirjastojen lainauksen alkamista, jotta pääsee hakemaan aineistoa opinnäytetyön tekemistä varten. Lielahdessa teki ostoksia myös tamperelainen yrittäjä Tomi Äijö. Häntä ilahduttaa rajoitusten purkamisessa eniten se, että lapset saattavat päästä kesäharrastuksiinsa. – Kun koulutkin aukeavat, en näe että harrastusten alkaminen lisää riskiä enempää, Äijö arvioi. Liikenne on vilkastunut Liikenteen määrät ovat edelleen poikkeuksellisen alhaisia niin maalla, merellä kuin ilmassa. Kuitenkin ensimmäisiä merkkejä liikenteen vilkastumisesta on näkyvissä, erityisesti tieliikenteessä. Liikennetietoja keräävän Traffic Management Finlandin mukaan koko maan tasolla teillä liikutaan edelleen vähintään 10 prosenttia vähemmän kuin normaalisti. Vertailukohteena on käytetty viikon 10 arkipäivien liikennöintimäärien keskiarvoa. Viimeisimmän mittauksen mukaan Pirkanmaalla tieliikenne on 14,6 prosenttia normaalia hiljaisempaa. Huhtikuun puolivälissä luku oli kuitenkin vielä tuplasti suurempi. Yksityisen liikenteen lisäksi lievää elpymistä näkyy myös joukkoliikenteen saralla. Tampereen seudun joukkoliikenteen suunnittelupäällikön Juha-Pekka Häyrysen mukaan toukokuun alussa Nysse-busseilla tehtyjen matkojen määrä on noussut noin 10 prosenttia edelliseen kuukauden keskiarvoon verrattuna. – Aika tyhjinä Nysse-bussit silti tuolla edelleen liikkuvat. Kaikkiaan Nyssen matkamäärät ovat tippuneet kaksi kolmasosaa poikkeusolojen aikana. Kun normaalisti matkoja tehtäisi tähän aikaan vuodesta vuorokaudessa noin 120 000, tehdään matkoja nyt päivittäin noin 45 000. Häyrysen mukaan matkustajamäärät ovat vähentyneet melko tasaisesti kaikilla Nyssen linjoilla. Kasvu näkyy pankeissa OP:n maksukorttitapahtumia koskevan datan mukaan suomalaisten kotitalouksien kulutus supistui maaliskuun puolivälissä noin viidenneksen alkuvuoden tasosta. Huhtikuun viimeisellä viikolla kulutus oli enää 15,4 prosenttia vähäisempää kuin alkuvuonna. Myös Nordean korttitilastoista on nähtävissä, että kulutus on alkanut toipua pahimman pudotuksen jälkeen. Toipuminen on käynnistynyt erityisesti vähittäiskaupassa, partureissa, terveysalalla ja polttoainemyynnissä. Kotihälytyksiä enemmän Poliisitoimintaan koronakriisin aikaiset poikkeusolot eivät ole merkittävästi vaikuttaneet. Sisä-Suomen poliisilaitoksen valvonta- ja hälytystoiminnan johtajan Harri Nojosen mukaan poikkeusolojen aikana katukuva on ollut hiljaisempi, mutta samalla kotihälytystehtävien määrässä on ollut pientä kasvua. Myös Nojonen on pistänyt merkille, että katukuvassa ihmisiä on liikkeellä aiempaa enemmän. Suomessa ensimmäinen covid-19-taudin tartunta vahvistettiin 29.1.2020. Varmojen tartuntojen määrä alkoi kasvaa varsinaisesti maaliskuun alussa. Hallitus ja tasavallan presidentti totesivat Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi 16.3.2020. Valmiuslain nojalla rajoitettiin 17.3.2020 mm. yli 10 hengen kokoontumista, suljettiin museot, teatterit ja harrastuspaikat ja siirrettiin koulujen ja korkeakoulujen opetus etänä tehtäväksi. Ensimmäinen koronavirustautiin kuollut suomalainen menehtyi Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella 20.3.2020. Ravitsemisliikkeet suljettiin ulosmyyntiä lukuun ottamatta 30.3.2020. Lisäksi pohjois- ja länsirajaliikennettä tiukennettiin. Uusimaa eristettiin muusta Suomesta 28.3.– 15.4.2020 Valmiuslain nojalla tehtyjen rajoitusten vaiheittaisesta purkamisesta annettiin periaatepäätös 6.5.2020. Koulujen ja korkeakoulujen osalta rajoitukset päättyvät 14.5.2020. Kesäkuun 1. päivä aloitetaan mm. ravitsemisliikkeiden asteittainen avaaminen, julkisia tiloja voidaan avata hallitusti ja kokoontumisrajoitus nostetaan 50 henkilöön. Yli 500 henkilön yleisötilaisuuksien järjestäminen on kielletty 31.7.2020 asti. Rajoitukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä vierailemisesta pidetään voimassa toistaiseksi. Toukokuun 6. päivään mennessä Suomessa oli yhteensä 5 573 varmennettua koronatartuntaa ja tautiin liittyviä kuolemia oli raportoitu 252. Suurin osa tautitapauksista ja kuolemista on tapahtunut Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.