Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Täydessä kontrollissa violettien valojen loisteessa kasvaa herkkuja – Pääsimme koelaitokseen Pirkkalaan, jonne saapuvat seuraavaksi japanilaiset

Timjamia, romainesalaattia ja lehtipersiljaa valaisevat tuhannet eri väriset led-valot. Siemenestä kasvatetut kasvit on nostettu muovikourussa vieri vieressä oleviin pieniin purkkeihin. Kourut liikkuvat sivusuunnassa säädetyllä nopeudella eteenpäin, ja kun ne saavuttavat laitteen toisen pään, ovat kasvit valmiita kerättäväksi. Samalla alkupäähän laitetaan uusia kasveja kasvatuslinjalle. Punaisista, sinisistä ja valkoisista ledeistä koostuva valonauha valaisee kasveja alle puolen metrin korkeudella. Jokaisella valolla on oma tehtävänsä. Punaisesta valosta kasvit saavat kasvuenergiaa, sininen säätelee kasvua. Jos kasvit saavat liian vähän sinistä valoa, tulee kasveista hinteliä ja pitkäkasvuisia. Valkoinen tasapainottaa tilan värisävyä, koska silmälle sinipunavalo on ärsyttävä, ja ilman valkoista valoa vihreät kasvit näyttäisivät mustilta. – Kaikki on kasvun kannalta kontrolloitu, sanoo Netled oy:n toimitusjohtaja Niko Kivioja . Kasvatusala suurenee Pirkkalassa toimiva yhtiö on kiinni kasvavaa mielenkiintoa herättävässä sisäkasvatusteknologiassa. Netledin ominta osaamista on sen Vera-tuotenimeä käyttävä vertikaalinen kasvatusjärjestelmä. Yhtiön toimitiloissa sijaitsevassa koelaitoksessa salaattia ja yrttejä on mahdollista kasvattaa neljällä päällekkäisellä kasvatustasolla. Netledin myymien vertikaalisten tuotantolaitteiden koko vaihtelee. Päätähtäin on myydä yli 2 000 neliömetrin suuruisia laitteita. Niiden leveys on kuusi metriä ja pituus lähes sata metriä, jolloin yhden kasvatustason pinta-ala on 600 neliömetriä. Tasoja on kuusi. Ensimmäinen myyty laite oli pinta-alaltaan 500 neliömetriä. Vuonna 2015 se oli Euroopan suurimpia vertikaalisia kasvatusjärjestelmiä. Suurin projekti mihin Netled on toimittanut teknologiaa, on ollut yhteishanke Robbes Lilla Trädgårdin ja Fujitsun 4 400 neliön vertikaaliviljelmä Lapinjärvellä. Maailmalla on menty kohti suurempia ja suurempia laitteita. Englannissa on valmistunut puolen hehtaarin kasvatusjärjestelmä. Maailman suurinta rakennetaan Dubaihin. Viljelyjärjestelmän pinta-ala on Kiviojan mukaan noin 1,2 hehtaaria. Nopea ja satoisa Sisätiloissa tapahtuvalle kasvatukselle on syynsä. Viljelyä vaivaavat sateet, kuivuus ja ilmansaasteet. Ne vaikuttavat sadon määrään ja laatuun. – Ratkaisu on siirtyä vihannestuotannossa täysin suljettuun ympäristöön. Eliminoimme luonnonvoimariskin. Voimme ennustaa sadon määrän tarkasti, Kivioja sanoo. Sijoitusrahastot ja elintarviketeollisuus ovat kiinnostuneet sisäviljelyn mahdollisuuksista. Kivioja muistaa, että kaksi vuotta sitten Espanjassa oli pakkasta jäävuorisalaatin kasvukauden kriittisellä hetkellä. Sadosta merkittävä osa meni pilalle ja hinta kymmenkertaistui. Tällaiset tilanteet lisäävät elintarviketeollisuudessa paineita taata tasainen sato ja laatu. Kiviojan mukaan Netledin vertikaalisella viljelyjärjestelmällä saadaan noin 2,5-kertainen sato per tuotantoneliö verrattuna perinteiseen kasvihuoneviljelyyn. Netledin kehittämällä käyttöliittymällä säädetään muun muassa viljelyjärjestelmän valon määrää, valokertymää, hiilidioksidin määrää, kasteluliuoksen happamuutta, kasteluiden määrää ja kestoa. – Perinteisessä kasvihuoneessa jääsalaatti kasvaa siemenestä sataan grammaan 45 päivässä, kun meidän laitteella alle 30 päivässä, sanoo Kivioja. Merkittävä hyöty syntyy energiasta, jota tarvitaan vähemmän kuin perinteisessä kasvihuoneviljelyssä. – Järjestelmässämme energiaa sitoutuu yhteen kasviyksikköön keskimäärin puolet siitä, mitä perinteisessä kasvihuoneviljelyssä tarvitaan, Kivioja toteaa. Yritysidean taustalla energian hinta Netled on perustettu vuonna 2007. Yhtiön perusti Niko Kiviojan isä Esa Kivioja . Hänellä oli ollut kasvihuone Honkajoella vuodesta 1987. Sähkön hinnan noustessa pohdittiin onko tomaatinviljelyä järkeä jatkaa perinteisin menetelmin. Alettiin tehdä kokeita led-valoilla. Syntyi ledi-verkko, jolla kasveja valaistaan. Satotaso nousi kymmenen prosenttia. Led-valaistusjärjestelmää alettiin myydä kasvihuoneyrittäjille, ja myydään edelleen. Kun markkinoille tuli suurteholedejä, käynnistyi vertikaaliviljelyyn perustuvan järjestelmän kehitystyö Tekes-rahoituksen turvin. Viime vuoden lopulla Netled järjesti rahoituskierroksen. Uutta pääomaa saatiin 1,6 miljoonaa euroa. Rahaa käytetään muun muassa markkinointiin, messuihin osallistumiseen ja suunnittelijan palkkaamiseen. Myös muuta työvoimaa ollaan palkkaamassa. Viimeksi Niko Kivioja kävi messuille Abu Dhabissa. – Lähi-idässä on huutava tarve teknologiallemme ja paljon investointivarallisuutta. Olemme saaneet kolme tarjousta, Kivioja sanoo. Markkinoilla ovat mukana myös kaikki Netledin kilpailijat. Potentiaalia olisi myös Kiinassa. Ajurina on elintarviketurvallisuus. Jos ulkona ei voi kulkea ilman naamamaskia, niin miten turvallista on syödä kasvihuoneessa kasvatettua salaattia, pohtii Kivioja. Kiinan markkinoille Kivioja ei ole ryntäämässä. Häntä huolettaa se, miten Kiinassa kunnioitetaan teknologiaa suojaavia patentteja. Mielenkiintoisia mahdollisuuksia tarjoaa Japani, josta on tulossa delegaatio Pirkkalaan tutustumaan Netledin laitteistoon. – Kyselyjen määrä on räjähtänyt käsiin alkuvuonna, kuvaa Kivioja. Kaupunkiviljelyllä lähiruokaa Vertikaaliviljelyteknologiassa liikkuvat isot rahat. Kivimäki sanoo yhdysvaltalaisiin tutkimuksiin viitaten, että markkinoiden ennakoidaan kasvavan noin kymmeneen miljardiin dollariin vuoteen 2025 mennessä. Netledin päähuomio on isojen viljelyjärjestelmien toimittamisessa. – Iso tuotantolaitos tarkoittaa noin 1,6 miljoonaa salaattia vuodessa, Kivioja tarkentaa. Lisäksi tarjolla on pienempiä vertikaaliviljelylaitteita, joilla tuotetaan noin 70 000 salaattia tai yrttiä vuodessa. Pienet laitteet ovat kaksikerroksisia, pinta-alaltaan noin 40 neliömetriä. Kiviojan mukaan pienten laitteiden kysyntä on hyvässä kasvussa. Netled on myynyt ensimmäisen pienen tuotantolaitoksen Birminghamiin Englantiin. Suomessa kyselyjä on tullut pääkaupunkiseudulta. – Pienyrittäjillä on näkemys, että he myyvät salaattia ja erilaisia yrttejä lähialueen kaupoille ja ravintoloille, Kivioja sanoo. Hän puhuu urban farmingista, kaupunkiviljelystä. Pieni vertikaaliviljelmä voidaan sijoittaa esimerkiksi tyhjentyneeseen teollisuushalliin tai muuhun riittävän korkeaan tilaan. Ravintoloille ja kaupalle kaupunkiviljely on myös mielikuvamarkkinointia. – Kuluttajalle voidaan todeta, että yrtit on kasvatettu aivan nurkan takana, Kivioja toteaa. Lähituotanto vähentää kuljetuksen synnyttämää ympäristökuormitusta. Suuren mittakaavan vertikaaliviljelyn tuotantolaitteistojen Kivioja uskoo sijoittuvan esimerkiksi logistiikkakeskusten yhteyteen tai läheisyyteen, jolloin tuotteet saadaan jouheasti markkinoille. Perinteinen kasvihuoneviljely on työvoimavaltaista. Automaatioaste on matala. Netledin järjestelmässä kasvit tarvitsevat hyvin vähän käsityötä. Tämä laskee vihannestuotannon yksikkökustannuksia. Kivioja uskoo, että vihannesten viljely muuttuu vähitellen sisätiloissa tapahtuvaksi. Netledin Vera-järjestelmä tuottaa Kiviojan mukaan 2,5-kertaisen sadon noin 60 prosenttia pienemmällä energiankulutuksella ja 95 prosenttia pienemmällä makean veden kulutuksella perinteiseen viljelyyn verrattuna. Perinteisessä kasvihuoneviljelyssä valtaosa kasteluvedestä kuluu kasvin lämpötilan säätelyyn. Energiaa kuluu puolestaan kasvihuoneen lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen. Tuuletus lisää riskiä, että tuholaisia pääsee sisään kasvihuoneeseen. Vuonna 2017 Netledin liikevaihto hipoi miljoonan euron rajaa. Tänä vuonna liikevaihdon arvioidaan nousevan 2,5–3 miljoonaan euroon. Viime vuoden antiesitteessä Netled ennakoi, että kolmen vuoden ajanjaksolla liikevaihto nousee 15 miljoonaan euroon. Oikaisu 7.5. kello 7.56: Korjattu virheellinen vuosiluku. Esko Kiviojalla on ollut kasvihuone Honkajoella vuodesta 1987, ei 1897.