Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Pirkanmaalla kiireettömän hoidon jonot ovat kasvaneet selkeästi muutamilla erikoisaloilla, syksyä odotetaan varuillaan: ”Erittäin paljon on nyt kiinni siitä, että kansalaiset muistavat oikeat pelisäännöt arjessa”

Mikäli koronavirusepidemia pahenee syksyllä, vaikuttaa se erikoissairaanhoidon jonoihin sekä muualla Suomessa että Pirkanmaalla. Näin arvioivat sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila , Helsingin ja Uudenmaan johtajaylilääkärin sijainen, hallintoylilääkäri Teppo Heikkilä ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen yliopistollisen sairaalan johtajaylilääkäri Juhani Sand. Varhilan mukaan huoli niin sanotun hoitovelan kasvamisesta on joissakin sairaanhoitopiireissä suuri. – Mahdollinen toinen aalto saattaa jälleen pidentää hoitojonoja, vaikkakaan ei ehkä toivottavasti siinä määrin kuin keväällä, Varhila kirjoittaa sähköpostivastauksessaan. Kukaan ei siis tiedä tarkkaan, kuinka kauan nyt jonoissa olevat, erikoissairaanhoidon kiireettömän hoidon potilaat joutuvat vielä odottamaan. Sandin mukaan hoitojonot kasvaisivat Pirkanmaalla vain laajemman tartunta-aallon iskiessä. – Sanotaan sillä tavalla, että Pirkanmaalla yksittäisiä potilaita pystytään hoitamaan olemassa olevilla järjestelmillä ilman, että se haittaa muuta toimintaa. Jos tulisi laajempi tartunta-aalto, niin se vaikuttaisi kiireettömän hoidon toteuttamiseen. Pirkanmaalla jonot kasvaneet suu- ja leukakirurgian alalla Isossa kuvassa erikoissairaanhoidossa hoitoon pääsy on kohtalaisen hyvällä tolalla Pirkanmaalla, Sand sanoo. – Erikoissairaanhoidon mediaanijonotusaika on Pirkanmaalla lähes sama viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Eri erikoisaloilla hoitojonot ovat eri mittaisia. Sand ei lähde avaamaan tarkempia lukuja, mutta Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) raportin mukaan vuoden 2019 toukokuun ja elokuun välisenä aikana mediaanijonotusaika oli Pirkanmaalla 37 päivää. THL julkaisee selvityksen erikoissairaanhoidon jonoista kolmesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus julkaistaan elo-syyskuun vaihteessa. Tällä hetkellä hoitojonot ovat Pirkanmaalla selkeästi tavanomaista pidemmät suu- ja leukakirurgian toimenpiteisiin. Tämä johtuu siitä, että erityisesti kiireettömiä hammashoidon toimenpiteitä siirrettiin keväällä koronaviruksen takia. Vuodentakaiseen verrattuna hoitojonot ovat kasvaneet myös silmätautien ja korva-, nenä- ja kurkkutautien hoidossa, Sand kertoo. Niin sanotun hoitotakuun perusteella sairaalahoitoon on päästävä kuudessa kuukaudessa. Keväällä hoitotakuusta saatettiin poiketa valmiuslain perusteella, mutta nyt voimassa ovat taas normaalit aikarajat. – Pääsääntöisesti hoitotakuu toteutuu Pirkanmaalla. Jonkin verran on niitä potilaita, jotka menevät sen ylitse. Nyt heitä on erityisesti suu- ja leukakirurgian osastolla ja yksittäisinä muillakin erityisaloilla, Sand sanoo. THL:n tilastosta selviää, että vuonna 2019 hoitotakuu jäi toteutumatta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella alle 100 hoitovarauksen verran jokaisella kolmella tilastointijaksolla. Tämän vuoden ensimmäisellä kolmanneksella, tammikuun ja huhtikuun välisenä aikana määrä oli noin 400. Se on reilusti enemmän kuin millään tilastointijaksolla keskimäärin vuosien 2016– 2019 aikana. Tilanne ei kuitenkaan ole yhtä paha Pirkanmaalla kuin esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan erityisvastuualueella, jossa yli puoli vuotta odottaneiden jono oli kivunnut kesä–heinäkuun vaihteessa kuusinkertaiseen määrään verrattuna vuoden takaiseen. Jonoja puretaan lisätöitä teettämällä Yleisesti ottaen sairaanhoitopiireillä on ainakin kolme keinoa hoitojonojen purkamiseen: lisätyön teettäminen omalla henkilöstöllä, palveluiden ostaminen yksityiseltä sektorilta ja taakan jakaminen alueiden välillä. Sandin mukaan edellä mainittuja keinoja tarkastellaan myös Pirkanmaalla. Erityisesti lisätyöt olivat jo keväällä yksi työkalu, jota alueella käytettiin ja Sand arvioi, että kyseistä keinoa käytetään myös jatkossa, mikäli jonot kasvavat. Yksi keino jonojen purkamiseen on Sandin mukaan myös työnjaon muuttaminen erityisvastuualueen sisällä. – Eri erikoisaloilla on lisäksi alakohtaisia keinoja, joilla hoitojonoja puretaan, koska myös jono-ongelmat ovat yksittäisillä erikoisaloilla. Sosiaali- ja terveysministeriön Varhilan mukaan potilaille tulisi tuoda esiin valinnanvapauden mahdollisuus julkisen erikoissairaanhoidon sisällä: lähetteellä voi hakea hoitoa toisesta sairaanhoitopiiristä, jossa jonot ovat lyhyempiä. Sandin mukaan Pirkanmaalla hoitopaikan valinnanvapautta pyritään pitämään esillä. Vaihtokauppa ei kuitenkaan täysin ratkaise jonotusongelmaa, sillä erityisvastuualueiden haasteet ovat usein samoilla erikoishoidon aloilla, hän sanoo. Hoidon tarpeen kiireettömyyttä tarkistetaan Vaikka koronatilanteen vuoksi lykätyt hoidot ovat koskeneet kiireetöntä toimintaa, jossa odottamisen ei arvioida pahentavan sairautta, voi näin kuitenkin joidenkin potilaiden kohdalla käydä. Myös Sand myöntää, että riskit kasvavat aina, kun jonotusaika pidentyy. Toisaalta hän muistuttaa, että hoitoa jonottavan potilaan terveydentilan arviointi on erikoissairaanhoidon normaalia työtä ja erityisosaamista. Jonossa olevan potilaan hoitoon pääsyn kiireellisyys tarkistetaan tarvittaessa, Sand sanoo. – Siihen ei ole mitään yleispätevää mekanismia. Lääkärit, jotka hoitavat potilaita ja laittavat heidät jonoon, tarkistavat myös jonottajien tilan. On myös mahdollista, että potilaasta tulee kiirehtimislähete, jos tilanteen on todettu muualla muuttuneen. Lisäksi potilaat ottavat itse yhteyttä, jos tilanne muuttuu. Suomi valmistautuu toiseen aaltoon Terveydenhuolto on varautunut siihen, että syksyllä Suomessa leviää toinen koronavirusaalto. Varhilan mukaan kevään tilanteeseen verrattuna tiedossa on ainakin yksi valopilkku, vaikka koronapotilaiden määrä kasvaisi. – Nyt olemme kokeneempia kuin keväällä ja jo kertaalleen on koeponnistettu tehohoidon kasvattaminen. Paljon siis jo osataan sellaista, joka syksyllä ei vaadi vastaavia resursseja, Varhila toteaa. Hän mainitsee myös valtion tuen sairaanhoitopiireille ja perusterveyden­huollosta vastaaville kunnille. – Kustannukset saattavat muutoin nousta vaikutuksiltaan ja inhimillisesti kestämättömiksi, kun hoitovelka pitkittyy ja sairaudet pahenevat. Sairaanhoitopiireille on lisätalousarviossa luvattu 200 miljoonan euron avustus, mikä tosin Kuntaliiton mukaan ei riitä kattamaan arvioituja alijäämiä. Varhila sanoo, että tilanne on syksyllä ”arvioitava vielä hoitotakuun suhteen”. Sandin mukaan mahdollisen toisen aallon kohdalla Pirkanmaalla käytetään samaa työkalupakkia, kuin keväällä. – Sinänsä terveydenhuollossa ollaan varauduttu hyvin toiseen aaltoon. Erittäin paljon on nyt kiinni siitä, että kansalaiset muistavat oikeat pelisäännöt arjessa. Sillä on suuri merkitys. Koronavirustartuntoja on varmistunut Pirkanmaalla maltillinen määrä kesä- ja heinäkuun aikana. Sand sanoo, että sairaanhoitopiirin alueella on silti varauduttu siihen, että ainakin joitain koronavirustartuntaryppäitä tulee syksyllä maakunnassa esiintymään. – Jonkinlainen ihme olisi, jos syksyllä ei edes jonkin verran nähtäisi tartuntojen kasvua. Mikäli tartuntamäärät kasvavat merkittävästi jossain päin Suomea, myös Pirkanmaalla valmistauduttaisiin oitis tartuntamäärien kasvamiseen ja taudin leviämiseen. – Seuraamme ja arvioimme tilannetta viikoittain, Sand sanoo.