Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Hoitajapula pahenee väestön ikääntyessä – Sairaanhoitoala sanoo tietävänsä lääkkeet ongelmaan

Hoitoalalla on pulaa työntekijöistä. Hallitus on esittänyt ratkaisuksi opiskelupaikkojen lisäämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö kertoi kesäkuun alussa myöntävänsä 5 miljoonaa euroa sairaanhoitajakoulutukselle. Rahalla lisättäisiin 180 aloituspaikkaa jo 2020. Tämä ei ole kuitenkaan sairaanhoitajaliiton mielestä toimiva ratkaisu hoitajapulan ratkaisemiseksi. – Opiskelijoiden määrän lisääminen ei tule ratkaisemaan ongelmaa. Toivoisin, että kiinnitettäisiin huomiota nykyisiin työoloihin, Sairaanhoitajien puheenjohtaja Nina Hahtela esittää. Yksi suurimpia ongelmia Hahtelan mukaan on se, ettei koulutettu työvoima pysy alalla. Ratkaisuksi on esitetty monenlaisia keinoja. Palkan noston ja työolojen parantamisen lisäksi Hahtela nostaa esiin mahdollisuuden edetä uralla. Sairaanhoitajasta kliinisen hoitotyön asiantuntijaksi Yksi tapasairaanhoitajalle edetä uralla on hakeutua kliinisen hoitotyön asiantuntijaksi. Asiantuntijoiden työtehtäviin kuuluvat muun muassa potilashoidon laadun kehittäminen ja tukeminen, tutkimustyö, näyttöön perustuvan toiminnan jalkauttaminen sekä henkilöstön osaamisen varmistaminen. Tehtävä vaati pääsääntöisesti ylemmän korkeakoulututkinnon. Osa asiantuntijoista on päätynyt koulutukseen suoraan ammattikorkeakoulusta valmistuttuaan, osa on tehnyt pitkän uran sitä ennen. – Toimin vuosia sairaanhoitajana ja kätilönä. Halusin vaihtelua ja ajattelin kouluttautua lisää. Niinpä lähdin opiskelemaan hoitotiedettä, Tyksin naistenklinikan kliinisen hoitotyön asiantuntija Soili Hautaniemi kertoo. Suomi sai ensimmäisen kliinisen hoitotyön asiantuntijansa vuonna 2001. Valtakunnallisesti määrä on kasvanut vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa paljon. Nyt työssä toimivia on noin 90. Erikoistumismahdollisuuksia sairaanhoidossa on muitakin. Sairaanhoitaja voi suorittaa ammattikorkeakoulussa erikoistumisopintoja ja suuntautua esimerkiksi diabetes- tai haavahoitajaksi. Monet erikoistumisopinnoista ovat maksullisia. Esimerkiksi rajoitetun lääkkeenmääräämisoikeuden saamiseksi sairaanhoitajan on käytävä yleensä työnantajan maksama opintokokonaisuus. Maksullisissa opinnoissa työnantajan asenne ratkaisee. – Riippuu paikasta, kuinka hyvin esimies tukee kouluttautumista. Meillä tuetaan sitä mielestäni hyvin, kertoo Tyksin neurotoimialueen kliinisen hoitotyön asiantuntija Tarja Kurikka . Erikoistumismahdollisuudet eivät yksinään riitä Tällä hetkellä kliinisen hoitotyön asiantuntijoita on enimmäkseen erityissairaanhoidon puolella. Sairaanhoitajien Hahtela toivoo, että asiantuntijoita ja muita erikoistuneita hoitajia saataisiin enemmän myös perusterveydenhuollon puolelle. Pelkkä etenemismahdollisuuksien lisääminen ei kuitenkaan korjaa ongelmia. Sairaanhoitajien viimeisimmässä vuoden 2018 työolobarometrissä selvisi, että tyytymättömyys työoloihin on kokonaisuudessaan lisääntynyt. Tyksin ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen kliinisen hoitotyön asiantuntija Sami Sundell arvioi, että sairaanhoitajan alalla pysymisen kannalta tärkeää on työssä jaksaminen. – Pelkästään resurssien lisääminen ei riitä. Pitäisi muuttaa toimintatapoja ja tehdä yhteistyötä. Tällä hetkellä sairaanhoitajien työtehtävät ovat laajentuneet osa-alueille, jotka eivät perinteisesti sairaanhoitajille kuulu. – Monissa paikoissa on ulkoistettu ruoka- ja siivouspalvelut. Sairaanhoitajat joutuvat käyttämään niihin aikaa, mikä on pois potilastyöstä, Hahtela sanoo. Hahtela kertoo, että jos potilastyötä ei pysty tekemään niin hyvin kuin haluaisi, voi se aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta. Tyksin medisiinisellä toimialueella kliinisen hoitotyön asiantuntijana toimiva Pia-Maria Tanttu pohtii samaa. – Olemme täällä potilaita varten. Joskus hoitajat eivät kuitenkaan pysty tekemään hoitotyötä niin hyvin kuin haluaisivat, mikä saattaa vaikuttaa työtyytyväisyyteen ja alalla pysymiseen. Lähihoitoala kärsii rahapulasta Viime hallitus nosti nopealla aikataululla lähihoitajaopiskelijoiden määrää 500:lla. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin liittohallituksen puheenjohtajan Silja Paavolan mielestä ongelmat ovat muualla kuin opiskelijoiden määrässä. – Lähihoitajaopiskelijoiden määrä on nyt riittävä. Opetuksen taso on se, mihin pitäisi kiinnittää huomiota. Opetuksen taso on Paavolan mielestä mennyt alaspäin jokaisella koulutusasteella. Vuonna 2003 loppuneen lähihoitajakoulutusten soveltuvuuskokeen hän haluaisi takaisin. Myös terveysviranomainen Valvira on esittänyt soveltuvuuskokeen palauttamista. Sen puuttumisen nähdään tuoneen alalle sille soveltumattomia, joista osa on päihdeongelmaisia. – Alalla pitää olla nollatoleranssi. Päihdeongelmaiset eivät ole alalla lukumäärällisesti iso ongelma, mutta työn luonteen takia tärkeä asia puuttua, Paavola sanoo. Ongelmat opiskelussa johtuvat Paavolan mukaan opetukseen kohdistuneista leikkauksista. Niinpä kysymys on hänestä siitä, mihin verovaroja halutaan käyttää. Rahaa kaipaisi myös lähihoitajien päätyöllistäjä vanhustenhuolto. Paavola kertoo, että kotihoidossa yksi ihminen voi käydä aamuisin viidentoista potilaan luona ja tehdä omien alaan kuuluvien tehtävien lisäksi paljon muuta, kuten pestä pyykkiä ja luoda lunta. Sairaanhoitajaliiton mukaan puolet nykyisistä sairaanhoitajista siirtyy eläkkeelle 2030 mennessä. Lisäksi moni vaihtaa alaa tyytymättömyyden takia. Sairaanhoitajista on pulaa Suomessa eniten maaseudulla ja Helsingissä. Toisaalta hoitajapula on maailmanlaajuinen ilmiö. Lääkkeeksi on esitetty muun muassa ulkomaista työvoimaa ja lakiin kirjattavaa hoitajamitoitusta. Sairaanhoitajien tuominen kehittyvistä maista on Sairaanhoitajien puheenjohtajan Nina Hahtelan mukaan ongelmallista. Hän sanoo, että hoitajia tarvitaan kehittyvissä maissa eniten. Eduskunnassa on keskusteltu siitä, että lakiin lisättäisiin hoitajamitoitus. Yhtä hoidettavaa kohden olisi 0,7 hoitajaa. Sairaanhoitajaliitto toivoo, että myös hoitoisuus huomioitaisiin. Hoitoisuus tarkoittaa potilaan arvioitua riippuvuutta hoitohenkilöstöstä hoidon aikana.