Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Vaellusriparilla käveltiin 90 kilometriä ja opiskeltiin samalla perinteiset läksyt – Aamulehti näytti nuorten konfirmaation suorana, katso tallenne lähetyksestä

Tampereen Viinikan kirkossa konfirmoidaan sunnuntaina joukko rippikoulun käyneitä nuoria. Heidän rippileirinsä erosi huomattavasti tavallisesta riparista: leirin aikana nuoret vaelsivat noin 90 kilometriä Saariselän maisemissa Inarissa. Tampereen Eteläisen seurakunnan kappalainen Ismo Kunnas oli kahdeksatta kertaa vetämässä Tampereen seurakuntien vaellusriparia. Kunnas kertoo, että Tampereella vaellusripareita on järjestetty jo 1970-luvulta asti. – Maastossa kaikki on mukana: ruoka kulkee rinkoissa ja yöpyminen tapahtuu teltoissa. Tavallaan se on jopa alkukantainen elämänmalli. Leirillä luonto on läsnä, tälläkin kertaa osa leiriläisistä näki tuntureita ensimmäistä kertaa, Kunnas kertoo. Leirillä oli mukana 21 leiriläistä, 9 isosta ja Kunnaksen lisäksi kaksi apuopettajaa. Yhteensä leiriläisiä oli vaeltamassa 34. Suurin osa leiriläisistä oli partiolaisia, mutta mukana oli silti ensikertalaisia vaeltajia. – Nuoret tietävät hyvin itse, kannattaako heidän ilmoittautua vaellusriparille ja jaksavatko he sitä, Kunnas sanoo. Vaellusrippikoulun konfirmaatio järjestettiin Viinikan kirkossa sunnuntaina. Aamulehti näytti sen suorana tässä artikkelissa. Tallenne katsottavissa tästä: Leirin vaellusosuus kesti kahdeksan päivää ja päivän aikana leiriläiset vaelsivat noin 10–15 kilometriä. Kerrallaan kävelyä oli puolisen tuntia, minkä jälkeen pidettiin tauko. Kunnaksen mukaan kävelymatkat tehtiin yhdessä jonossa, vaikka osa olisi saattanut mennä kovempaakin. Leirin idea on kuitenkin tehdä vaellus yhdessä. Oppitunnit luonnossa Rippileiriin kuuluu olennaisesti kirkon pääasioiden opettelu. Sitä varten leiriläisillä oli mukana katekismus ja pieni Raamattu. – Oppitunnit pidetään maastossa ja niillä käydään läpi olennaisimpia asioita. Mitä kenellekin jää mieleen, riippuu ihmisestä. Yritän tarjoilla joitain elämän eväitä ja leiriläiset ottavat ne vastaan tai eivät. Ketään ei voi pakottaa niin sanotusti tulemaan uskoon, Kunnas sanoo. Moni muistaa omalta ripariltaan sen, että oppitunteihin kuului esimerkiksi uskontunnustuksen ja isä meidän -rukouksen ulkoa opettelu. Ulkolukukappaleet kuuluvat myös vaellusriparin sisältöön. – Hyvin ne tuntuivat menevän, Kunnas sanoo. Rippikoulun historia Suomessa ulottuu noin 1700-luvulle. Aiemmin rippikoulun käyminen oli tärkeä aikuistumisriitti, sillä vain rippikoulun käyneet saivat mennä naimisiin. Rippikoulussa varmistettiin, että kansalaiset osasivat lukea ja tunsivat kirkon oppien perusteet. Nykyäänkin suurin osa suomalaisista nuorista käy rippikoulun, ja vaikka se ei liitykään esimerkiksi naimisiinmenoon, kirkon piirissä kummina voi toimia vain rippikoulun käynyt. Reilu viikko riparia Vaellusripari kestää matkoineen hieman pidempään kuin tavallinen rippileiri. Tänä vuonna leiriläiset lähtivät matkaan tiistaina 22. päivä heinäkuuta ja varsinainen vaellus tehtiin 23.–31. heinäkuuta. Tavallinen leiri kestää yleensä viikon. – Tavallisellakin leirillä ollaan tiiviisti toisten kanssa tekemisissä, mutta vaellusriparilla ollaan vähän vielä tiiviimmin, Kunnas sanoo. Rippikoulun päättää konfirmaatio kirkossa. Konfirmaation jälkeen nuoret saavat toimia seurakunnan jäseninä itsenäisesti. Aamulehti lähetti suorana lähetyksenä vaellusriparille osallistuneiden nuorten konfirmaation. Konfirmaatio toimitettiin poikkeusaikana kahdessa ei osassa, joista Aamulehden lähetyksessä pääsi seuraamaan toista.