Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Katso kuvat: Perhe rakensi poikkeuksellisen 35 neliön kodin ja tällaista on heidän arkensa – Selvitimme, mistä minikodeissa on kyse

Porvoolaisen André Bottenstockin perhe viihtyi aiemmin pienikokoisissa kerrostaloasunnoissa, joten he halusivat hieman rikkoa käytäntöjä myös rakentaessaan omakotitalon. Syntyi kolmen talon kokonaisuus: 35,5 neliön päärakennus, reilun 20 neliön vierasmökki sekä 10 neliön saunarakennus vajaan puolen hehtaarin puutarhamaisella tontilla. – Halusimme käyttää neliöt keittiöön, ruokailutilaan ja olohuoneeseen, eli niihin tiloihin, joita hereillä ollessa eniten käytetään. Bottenstock myöntää, että tilojen suunnittelu oli tavallista haastavampaa, koska neliötä ei ole paljon. Se, että saa kaiken tarpeellisen mahtumaan, voi olla vaikeaa, ja jostain voi joutua tinkimään. Bottenstockitkin karsivat makuuhuoneen neliöistä, mutta ratkaisuna oli parvi, jolloin lattiapintaa jäi muuhun käyttöön. – Pienen neliömäärän ansiosta pystyimme panostamaan laatuun ja materiaaleihin enemmän. Tontin hinta sama Monessa kaupungissa tontit on suunniteltu isommille taloille ja tonteille on määrätty minimineliömäärä. Neliöhinnat ovat Bottenstockin mukaan minitalolle hieman korkeammat, koska vesi- ja sähköliittymät sekä tontit ovat samanhintaisia, rakentaisi sitten 40 tai 200 neliötä. – Laskelmiemme mukaan asumisen kulut kuten lämmitys, sähkö, vesi ja jätteet ovat kuitenkin jopa normaalin yksiön vastiketta edullisempia. Minikoteja ei ole vielä tehty paljon, joten kuluttajat eivät osaa ajatella niitä mahdollisuutena. Bottenstockit ovat saaneet omasta kodistaan positiivista palautetta. – Moni on sanonut sen tuntuvan isommalta kuin neliöt antaisivat ymmärtää. Suosituin talomalli on 115 neliön talo Moni rakentaja haaveilee kustannustehokkaammasta asumisesta katsellessaan talovalmistajien minikoteja ja uskoo pärjäävänsä vähemmällä tavaralla. Talojen keskimääräinen kokonaispinta-ala onkin viime vuosina pienentynyt. Trendi näkyy Jukkatalollakin. – Suosituin talomallimme on noin 115 neliön yksitasoinen kolmen makuuhuoneen koti. Vaikka 30–50 neliön kokoiset mallit ovat katsotuimpia, ei niiden myynti ole vielä kasvanut normaalitasosta, markkinointipäällikkö Essi Gregori toteaa. Jukkatalolla on valikoimassaan PikkuJukka-mallisto, jossa on koteja 33 neliöstä 90 neliöön. Tilasuunnittelussa kannattaa ottaa huomioon kodin toiminnot ja miettiä kalusteiden monikäyttöisyyttä. Pieneen kotiin saa avaruutta valitsemalla suuret ikkunat. – Ihmiset eivät halua maksaa turhasta, joten talon suunnitteluun kiinnitetään entistä enemmän aikaa ja turhat neliöt karsitaan pois. Tulevaisuudessa, jos perhekoot pienenevät entisestään, tulee varmasti enemmän kysyntää juuri minitaloille, aluepäällikkö Markus Forsberg ennustaa. Ekologisuus vetää puoleensa Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen näkee minikodin monen suomalaisen erilaisen asumistoiveen toteutumistapana. – Kaikilla ei ole tarvetta isoihin neliöihin. Osalla myös arvomaailman muutokset ja halu kuluttaa vähemmän puhuttelevat. Keränen uskoo, että minikoti kiinnostaa, mutta ei vielä massiivisia ihmismääriä. – Uskon, että jatkossa minikodit yleistyvät, mutta suosio ei todennäköisesti räjähdä käsiin. Yleistyminen vaatii sen, että minitalojen rakentaminen mahdollistetaan kaavoituksessa kerrostalojen ja omakotitalojen rinnalle. Pientaloteollisuus PTT ry :n johtaja Kimmo Rautiainen arvelee, että minikoti-into on rantautunut Suomeen Yhdysvaltojen Tiny House -kansanliikkeen kautta tai Ruotsista, jossa tehdään paljon pieniä, noin 25 neliön lisärakennuksia. – En ihmettelisi lainkaan, jos tästä tulee jossain vaiheessa pieni muoti-ilmiö. Yhdistän omassa mielessäni minitaloasumisen vahvasti ekologisuuteen. Minitalo soveltuu vierashuoneeksi tai mummonmökiksi Rautiainen näkee minitaloissa ison potentiaalin, jota voitaisiin edistää esimerkiksi täydennysrakentamisessa. Minitalo sopii vakinaisen asumisen lisäksi hyvin olemassa olevan omakotitalon pihalle lisärakennukseksi, kuten työtilaksi tai vierashuoneeksi, monen sukupolven asumiseen tai vaikkapa vuokrattavaksi opiskelija-asunnoksi tai palveluasumiseen. – Oma suosikkini on Lapinjärven kunnan kehittämä ”citymummonmökki”, joka on suunniteltu ikääntyneiden itsenäiseen asumiseen. Rautiaisen mielestä minitalojen tulee sijaita järkevällä paikalla peruspalveluihin ja joukkoliikenneyhteyksiin nähden. – Yksi esimerkki on Valkeakoskelle Länsi-Lintulaan rakennettu alue, jonne tehtiin 60–90 neliön taloja pienille tonteille. Jos elämäntilanne muuttuu, talon voi siirtää Minikoteja rakentavan Carpe Team Oy:n suosituin malli on Kontu-talo. Yrittäjä Kari Karjalainen kertoo, että noin 30 neliön moduulin rakentamisidea lähti omien lasten toiveesta asua lähellä, mutta silti ”omillaan”. – Talo tuodaan rekalla täysin valmiina asiakkaan teettämille perustuksille. Paikan päällä ei tarvitse liittää kuin sähkö-, putki- ja vesiliitos, jolloin talo on asuttavissa. Talo on myös elämäntilanteen muuttuessa siirrettävissä toiseen paikkaan. Karjalainen kertoo, että Ruotsissa ja Norjassa minikodin saa rakentaa ilman rakennuslupaa ja pelkkä ilmoituksen teko riittää. Suomessa minikodille sopivan tontin löytäminen taajama-alueella on hankalaa, mutta Karjalainen uskoo, että tilanne muuttuu tulevaisuudessa. – Minikoti ei ole oikeastaan mikään uusi keksintö, vaan mummon mökki on minikoti sanan varsinaisessa merkityksessä. Nyt hyväksi havaittua tehoneliöasumista halutaan tuoda tähän päivään. Suunnitteluun ja monitoimisiin kalusteisiin panostamalla saadaan yö- ja päiväkäyttöön eri toimintoja. – Yhä useampi kiinnostuu sohvasta, josta kippaamalla aukeaa vuode, tai seinäkaappiratkaisusta, joka avaamalla saadaan esiin ruokapöytä. Miksi minikoti piti tehdä poikkeusluvalla? Vuokra-asuntoyhtiö Sato on rakentanut yhden, joulukuussa 2018 valmistuneen Studiokoti-konseptiin perustuvan talon Vantaan Martinlaaksoon. Millainen Saton tekemä minikotiratkaisu on, liiketoimintajohtaja Antti Aarnio? – Talossa on 68 samanlaista asuntoa. Yhdessä asunnossa on 15,5 neliötä ja 6,5 neliön parvi. Talon juju ovat asukkaiden yhteistilat, joista on rakennettu hyvää naapuruutta tukevat, viihtyisät ja toiminnalliset. Miten rakentaminen onnistui, kun Suomen rakennuskulttuurissa minimineliömäärä on 20 ? – Rakennusmääräykset säätelevät rakentamista, ja Studiokotikin on rakennettu Vantaan kaupungin poikkeusluvalla. Miksi Sato halusi tehdä poikkeuksellisen taloratkaisun? – Meillä ajatus lähti muutama vuosi sitten lukiolaisten Safari-leiriltä, jolla halusimme kuulla seuraavan sukupolven ajatuksia siitä, millainen voisi olla tulevaisuuden edullinen kaupunkikoti. Konsepti syntyi meillä siis yhdeksi ratkaisuksi edullisempaan ja yhteisöllisempään kaupunkiasumiseen. Miten ratkaisu on otettu vastaan ? – Monesti ajatellaan, että tämänkaltaiset ratkaisut sopivat nuorille opiskelijoille, mutta meillä asuu hyvin eri-ikäisiä ja erityyppisissä elämäntilanteissa (työssäkäyviä, opiskelijoita, yrittäjiä, eläkeläisiä) olevia ihmisiä. Kohteeseen tuli 700 hakemusta ensimmäisten kahden viikon aikana, eli se kertoo jotakin kuluttajien tarpeesta. Voisiko tällainen ratkaisu yleistyä tulevaisuudessa? – Asuminen kasvukeskuksissa, etenkin pääkaupunkiseudulla on kallista, ja silloin on paineita miettiä erilaisia ratkaisuja. Kaupungistuminen asettaa varmasti yhä enemmän tarpeita edullisempaan ja myös yhteisöllisempään asumiseen.