Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Fimlabissa Tampereella analysoitujen koronatestien määrä on selvästi vähentynyt –”Taudin eteneminen on suuressa osassa Suomea pysähtynyt”

Fimlabin keskuslaboratoriossa Tampereella analysoidut koronavirustestit viestivät siitä, että koronavirusepidemian ensimmäinen aalto Pirkanmaalla on hiipumassa. Sen lisäksi, että tautitapausten määrä on selvästi vähentynyt, myös tehtyjen testien määrä on jonkin verran hiipunut. Parhaimmillaan tehtyjen koronatestien keskiarvo seitsemän päivän jaksossa oli noin 600 päivässä. Nyt päiväkohtainen keskiarvo on laskenut noin 500:aan. Ensimmäinen koronatesti Fimlabissa tehtiin 26. helmikuuta. Sen jälkeen testejä on tehty jo lähes 30 000. Näytteistä yli 14 000 on otettu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (Pshp) lisäksi Fimlab on analysoinut koronatestejä neljän muun sairaanhoitopiirin alueelta. – Vaikka testejä on tehty paljon, uusista tautitapauksista kertovia positiivisia löydöksiä on viime aikoina ollut hyvin vähän, Fimlabin ylilääkäri Tapio Seiskari sanoo. – Tämä kertoo siitä, että tällä hetkellä uuden koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin eteneminen on suuressa osassa Suomea pysähtynyt. Ei tiedetä riittävästi Julkisten kuntayhtiöiden omistama Fimlab laboratoriot oy kertoi tiistaina saaneensa Tampereen tuberkuloosisäätiöltä 500 000 euron suuruisen apurahan covid-19-infektion diagnostiikkaa koskevaan tutkimukseen ja -tuotekehitykseen. Tutkimuksen tavoitteena on optimoida diagnostiikkaprosessi aina näytteenotosta tietojen päätymiseen asiakkaille ja lääkäreille. Seiskarin mukaan iso haaste on, että maailman sekoittaneesta uudesta viruksesta ei vielä tiedetä riittävästi. Siksi testaamisen vaikuttavuudesta ja merkityksestä taudin etenemisen hillitsemisessä tarvitaan lisää tietoa. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa miten testaaminen pitäisi järjestää, ketkä kaikki pitäisi testata ja missä vaiheessa testit pitäisi kenellekin tehdä. – Tavoite on, että testeistä saadaan kaikki mahdollinen hyöty irti. Lisäksi pyritään muun muassa määrittämään, minkälaiset valmiudet laboratorioilla pitäisi jatkossa olla testien tekemiseen. Katse ei ole suunnattu pelkästään mahdollisesti iskevään epidemian toiseen aaltoon. – Tuloksista on hyötyä myös mahdollisten muiden uusien taudinaiheuttajien aiheuttamien epidemioiden yhteydessä. Suomessa 170 000 testiä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n maanantaina päivittämien tietojen mukaan Suomessa on tehty kaiken kaikkiaan noin 170 000 koronavirustestiä. Testit kertovat covid-19-taudin ilmaantuvuudesta eli varmistettujen tapausten määrästä. Näin kerätään tietoa siitä, miten tauti eri puolilla Suomea on levinnyt. Sitä testit eivät kerro, kuinka moni suomalainen todellisuudessa on taudin sairastanut. Tätä tietoa saadaan verinäytteestä tehtävillä vasta-ainetesteillä. Epidemian alkuvaiheessa arvioitiin, että taudinkantajia saattaa olla jopa monikymmenkertainen määrä todettuihin tapauksiin verrattuna. THL:n viikoittaiset vasta-ainekartoitukset kertovat kuitenkin, että todellisia tartuntoja on ilmeisesti vain kolme kertaa niin paljon kuin varmistettuja tapauksia. Tämä viittaa siihen, että kovin harvalla suomalaisella on vielä immuniteettia koronavirusta vastaan. – Taudille alttiita ihmisiä on Suomessa ilmeisesti vielä hyvin paljon. Siksi on aina mahdollista, että epidemia lähtee uudelleen leviämään, Seiskari sanoo. Seiskarin mukaan vasta-ainetutkimukset kertovat varsin hyvin taudin levinneisyydestä. Myös uudessa tutkimuksessa covid-19-taudin levinneisyyden arvioiminen on tärkeätä. – Kun tietoja verrataan THL:n tietoihin sairastavuudesta, kuolleisuudesta ja testauksen kattavuudesta, voidaan tehdä päätelmiä siitä, miten tauti on milläkin alueella Suomessa levinnyt ja vaikuttanut. Myös torjuntatoimien tehosta saadaan tietoa. THL alkoi muutama viikko sitten selvittämään koronaviruksen leviämistä ja vasta-aineiden muodostumista myös väestötutkimuksen avulla. Tutkimukseen on kutsuttu satunnaisotannalla eri ikäisiä ihmisiä eri puolilta Suomea. Kutsun on saanut jo yli 2 300 suomalaista. THL:n mukaan testeihin on osallistunut tähän mennessä noin 60 prosenttia kutsutuista. Määrä saisi olla suurempikin, sillä tieto on tärkeätä. – Vaikka yksilötasolla hyöty ei välttämättä ole kovin suuri, taudin levinneisyyden ymmärtämiseksi olisi ilman muuta tärkeätä, että mahdollisimman moni kutsutuista kävisi verinäytteen antamassa, Seiskari sanoo.