Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Sokerivero on saanut norjalaiset hamstraamaan ennen näkemättömän määrän vadelmaveneitä ja muita karkkeja Ruotsista

Tallinnan satamassa niitä on. Ja heti rajan takana Viron ja Latvian rajalla. Viinakauppoja. Isoja viinakauppoja. Ne vetävät suomalaisia, koska hinta on kotimaata halvempi. Norjalaisia puolestaan vetää Ruotsin puolelle lähelle rajaa pystytetyt karkkihallit. Syy on sama kuin suomalaisilla viinaturisteilla: hinta. Karkit maksavat Ruotsin puolella keskimäärin alle puolet siitä mitä ne maksavat Norjassa. Maailman suurin karkkikauppa Karkkikauppoja on noussut koko rajan matkalle Ruotsin puolelle pohjoisesta etelään. Yhteensä halleja on noin 30. Niiden vuotuinen liikevaihto on noin kaksi miljardia kruunua, 190 miljoonaa euroa. Noin puolet karkkikaupoista omistaa Gottebiten. Yksi yhtiön halleista on Charlottenbergin pikkukaupungissa muutaman kilometrin päässä Norjan rajalta, puolentoista tunnin ajomatkan päässä Oslosta. Lattiapinta-alaa hallissa on 3 500 neliömetriä, puolikkaan jalkapallokentän verran. – Tämä on maailman suurin karkkikauppa, ainakin näin me uskomme, kertoo Gottebitenin liiketoimintajohtaja Matts Idbratt The Guardianille . Vero on tehonnut Viime vuoden tammikuussa makeisten veroa nostettiin Norjassa 83 prosenttia. Se on nyt noin 3,7 euroa kilolta. Limsasta, myös keinotekoisesti makeutetusta, joutuu maksamaan veroa noin 50 senttiä litralta. Ilmeisesti sokeriverolla on ollut vaikutusta, koska sokerin kulutus on Norjassa laskenut historiallisen alhaalle. Yksi norjalainen käyttää sokeria nyt 24 kiloa vuodessa. Kulutus henkeä kohti vielä vuonna 2000 oli 43 kiloa. Vertailun vuoksi: suomalaiset syövät sokeria noin 30 kiloa vuodessa henkeä kohti.