Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Edes lääkärit eivät tunnista – hankala suolistoloinen levittää kivuliasta suolistosairautta Suomessa: Joillain ripuli kestää useita vuosia

Vatsavaivoja aiheuttavan Dientamoeba fragilis -loisen aiheuttamia tautitapauksia diagnosoidaan Suomessa yhä enemmän, selviää Helsingin yliopiston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin tekemästä tutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin äskettäin Eurosurveillance-lehdessä . Loisen aiheuttamien tautilöydösten määrä on 20-kertaistunut HUSin alueella kymmenessä vuodessa. Vuonna 2017 havaittiin 503 uutta tautitapausta. Tautitapausten määrän uskotaan kasvaneen koko Suomessa. – Loinen on Suomessa selvästi yleisempi kuin alkujaan olisimme voineet kuvitellakaan, kertoo infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta. Arvioiden mukaan jopa 10 prosenttia suomalaisista kantaa sitä, mutta vain osalla tartunta aiheuttaa oireita: pitkittyneitä vatsavaivoja, yleisimmin löysiä ulosteita, vatsakipuja, turvotusta ja ilmavaivoja. Oireetonkin tartuttaa Loinen kuitenkin tarttuu myös oireettomana. HUSin infektioklinikalla on hoidettu tapauksia, joissa tauti on tarttunut perheenjäseneltä toiselle jopa lukuisia kertoja, ennen kuin loinen on saatu häädettyä kaikilta. – On käynyt niin, että perheessä tartunta on saatu oireettomalta. Riippuu yksilöllisistä ominaisuuksista, aiheuttaako tartunta oireita, ja kuinka vaikeita ne ovat. Tautitapausten kasvanut määrä johtuu Kanteleen mukaan parantuneesta diagnostiikasta. – Aiheuttaja on aiemmin jäänyt usein tunnistamatta, sillä Dientamoeba oli aiemmin huonosti tunnettu taudinaiheuttaja, eivätkä lääkärit osanneet etsiä sitä. Uusien menetelmien ansiosta tapauksia löytyy nyt enemmän. Tutkimuksessa tarkasteltiin 319 potilasta, jotka kantoivat Dientamoebaa. Joillakin oireet olivat kestäneet useita vuosia ennen diagnoosin saamista. Tutkimuksen mukaan keskimääräinen aika oireiden alkamisesta diagnoosin on ollut 180 päivää, kun taas esimerkiksi yleensä ulkomailta saadun Giardia-alkueläimen aiheuttama tauti selviää 45 päivässä. Vahinkoa suolistolle Osa Dientamoeba fragilis-tartunnoista saadaan ulkomaille suuntautuneen matkan tuliaisena, mutta osa saadaan Suomesta. Dientamoeba fragilis on yleinen myös muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2013 julkaistussa tanskalaistutkimuksessa sitä raportoitiin ulostenäytteissä jopa kahdella viidestä suolisto-oireiden vuoksi tutkitusta potilaasta. Kantele kertoo, että parasta aikaa selvitetään paremmin ulkomaan matkojen osuutta tartuntoihin. – Tartuntareitit ovat kuitenkin vielä epäselvät. Tartunta on on yleensä vaaraton, mutta oireisilla moninaiset vatsavaivat heikentävät huomattavasti elämänlaatua. Joillakin Dientamoeba-infektioon voi liittyä laihtumista ja jatkuvaa huonovointisuutta. – Pitkittynyt tulehdustila suolessa voi saada aikaan sen, ettei potilas esimerkiksi siedä joitakin ruoka-aineita entiseen malliin. Osa potilaista kertoo, että esimerkiksi hiilihydraattipitoinen ruoka aiheuttaa oireita. Mikrobilääkitys auttaa Dientamoeba fragilis-loisen aiheuttaman tartunnan mahdollisuus kannattaa pitää mielessä, jos vatsaoireet pitkittyvät. – Matkailijan akuutissa ripulitaudissa ei yleensä ole kysymys Dientamoebasta. Dientamoeban aiheuttama tauti todetaan ulostenäytteistä ja hoidetaan viikon antibioottikuurilla. Onnistuneen hoidon myötä oireet helpottivat tutkimuksen mukaan suurella osalla potilaista. – Tutkimuksissa on nähty, että loinen voi hävitä myös itsekseen, mutta sitä ei kannata jäädä odottamaan. Tartuntareitti kulkee ulosteesta suuhun. Siksi tartuntaa voi ehkäistä hyvällä käsihygienialla. Se on tärkeää etenkin perheissä, joissa on pitkittyneitä vatsavaivoja. Vessakäynnin jälkeen käynnin jälkeen kädet tulee pestä huolellisesti saippualla. Tuore tutkimus on osa lääketieteen lisensiaatti Jukka-Pekka Pietilän Dientamoeba fragilista käsittelevää väitöskirjatyötä.