Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Reetta Hurskeen reaktionopeus hämmästyttää kaiken kokenutta valmentajaakin: ”Samaan pystyy vain harva koko maailmassa”

Lähtölaukaus pamahtaa ja Reetta Hurske säntää ensimmäisenä matkaan telineistä. Tuttu näky, joka toistunee myös Dohan MM-kisoissa. – Hän on aivan kansainvälisen tason huippu reagointiajoilla mitattuna, aita- ja pikajuoksuvalmentaja Petteri Jouste sanoo. –  Reetalle 0,120–0,130 reaktioajat ovat arkipäivää. Vastaaviin pystyy aika harva maailmassa. Yleensä reaktioaika on 0,150–0,170 hujakoilla. Viime vuonna Kalevan kisoissa Jyväskylässä Hurskeen lähtöajaksi mitattiin 0,105. Juuri sen nopeammin ei ole sallittua reagoida, sillä varaslähdön rajaksi on määritelty 0,100 sekuntia. –  Sileän pikajuoksija Markus Pöyhönen oli myös loistava reagoimaan. Hän oli maailmanlaajuisesti huipputason lähtijä ja reagoija, Jouste muistelee. Jouste on toiminut ammattivalmentajana vuodest 1989 lähtien ja nähnyt kaikenlaisia pikakiitäjiä. Hän on valmentanut muun muassa Sisko Hanhijokea ja Johanna Mannista . Tällä hetkellä hänen opeillaan harjoittelevat esimerkiksi Nooralotta Neziri , Hanna-Maari Latvala ja Otto Ahlfors . Nopea reaktioaika ja reagointikyky kertovat nopeasta hermostosta. Ne ovat ihmisen perimässään saamia ominaisuuksia. – Reaktionopeus saadaan harjoittelemalla parissa kuukaudessa maksimiin. Oma hermostorakenne määrittelee, millä tasolla juoksijan reaktionopeus on, Jouste sanoo. Kuinka ratkaiseva tekijä reaktionopeus on pikajuoksujen mitaleita ratkaistessa? – Tutkimusten mukaan aika harvoin reaktioaika on ollut ratkaiseva tekijä. Huippureagoijan ja normaalitason reagoijan ero ei ole kuin 2-4 sadasosaa. Se on niin vähän, ettei se yleensä ole ratkaiseva tekijä 100 metrin matkalla. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi Barcelonan olympiakisoissa naisten satasen mitalikolmikko ( Gail Devers 10,82, Juliet Cuthbert 10,83, Irina Privalova 10,84, ) olisi mennyt toisin päin, jos reaktioajoissa ei olisi ollut eroja. Kymmenen mahdollisuutta mokata Aitajuoksussa tulokset vaihtelevat paljon enemmän kuin sileällä. 100 metrin aidoissa juoksijoiden pitää ylittää kymmenen aitaa. – Siinä on kymmenen mahdollisuutta mokailla, Jouste muistuttaa. Suomella on naisten 100 metrin aidoissa mukana kolme nopeaa naista: Hurske, Annimari Korte ja Jousteen valmentama Nooralotta Neziri . Heidän vahvuutensa ovat erilaisia. – Reetan vahvuus on alusta kolmannelle aidalle. Annimari on hyvä aitojen väleissä – nimenomaan välijuoksut maksiminopeudessa ovat hyviä. Nooralootta on aika tasaisen vahva kaikilla osa-alueilla. Neziri on kolmikon pisin (174 cm, 60 kg), Korte kevyin (164 cm, 52 kg). – Nooralotta on niin pitkä, että kolhaisut aitoihin eivät häiritse kovin paljon hänen suoritustaan. Annimari on niin kevyt, että yhteenkin aitaan osuminen vaikuttaa aika paljon. Pika-aitojen alkuerät juostaan lauantaina. Välierät ja finaali sunnuntaina. Nähdäänkö loppukilpailussa suomalaisjuoksijaa? – Se on nyt mahdollista ihan oikeasti. Erinomaisella oman tason juoksulla finaaliin pääsy voi onnistua, Jouste tiivistää. Nopeimmat reaktioajat naisten 100 metrin aitojen loppukilpailuissa 1993–2007: Listassa vas. reaktioaika, nimi, lopullinen sijoitus, loppuaika ja vuosi. 0,105 Michelle Perry USA 1. – 12,46 – 2007 0,107 Dionne Rose Jamaika 6. – 12,80 – 1999 0.113 Gail Devers USA 1. – 12,37 – 1999 0,116 Delloreen Ennis-London Jamaika 3. – 12,50 – 2007 0,118 Dianne Tolbert USA 3. – 12,67 – 1993 0,118 Dionne Rose Jamaika 5. – 12,87 – 1997 0,120 Ginnie Powell USA 5. – 12,55 – 2007 0,123 Anjanetti Kirkland USA 1. – 12,42 – 2001 0.126 Ludmila Engquist Ruotsi 1. – 12,50 – 1997 0,126 Phylicia George Kanada 7. – 17,97 – 2011 0,127 Sally Pearson Australia 1. – 12,59 – 2017 0,127 Katie Anderson Kanada 6. – 12,88 – 1997 0,128 Piscilla Lopes.Schliep Kanada 2. – 12,54 – 2009 0,128 Derrval O”Rourke Irlanti 4. – 12,67 – 2009