Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Hiilestä irtautumisen hyöty pitää jakaa tasan

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste. Se, miten vastaamme siihen, määrittää tulevaisuutemme. Ilmastokysymysten sivuuttamisesta aiheutuvia sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia ei voida hyväksyä. Yhä ankarammat ja tiheämmin toistuvat kuivuuskaudet, metsäpalot ja rannikkojen ja jokien tulvat aiheuttavat jo nyt kärsimystä ja pakkomuuttoja. Uudessa vuoden 2019 raportissa Työllisyyden ja sosiaalisen tilanteen kehitys Euroopassa vahvistetaan, että Euroopan unionin BKT saattaa kutistua vuosittain jopa kaksi prosenttia maapallon lämpenemisen vuoksi. Tämä on vaikutus, joka voidaan mitata. Passiivisuus ilmastoasioissa ei yksinkertaisesti ole vaihtoehto. Siksi Euroopan unioni on maailman johtava kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan toimija. Kaikki EU:n 28 jäsenvaltiota ovat panemassa täytäntöön vuonna 2015 tehtyä Pariisin sopimusta, ja suurin osa niistä on halukkaita sitoutumaan siihen, että niistä tulee hiilineutraaleja vuoteen 2050 mennessä. Suomi haluaa saavuttaa tämän tavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Sosiaalinen ulottuvuus on otettava huomioon ilmastopolitiikassa alusta asti, ei vasta jälkikäteen. Polttoaineiden hinnannoususta johtuneet Ranskan protestit osoittavat, miten vaikeaa onnistuneen ilmastotoimien yhdistelmän toteuttaminen voi olla. Jotta vihreään talouteen siirtyminen olisi oikeudenmukaista ja demokraattista, on olennaisen tärkeää jakaa hiilestä irtautumisen kustannukset ja hyödyt tasan ja kiinnittää erityistä huomiota yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleviin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että fossiilisten polttoaineiden hinnoittelusta saatavat tulot on korvamerkittävä sosiaalisten vaikutusten tasaamiselle. Myös digitalisaatio tuo mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia. Toisin kuin välillä väitetään, työn tulevaisuus ei merkitse työn loppumista. Osa työpaikoista häviää, uusia syntyy, ja monet nykyisistä töistä muuttuvat. Vihreään talouteen siirtymisellä on samat seuraukset. Vuosina 2000–2015 työllisyys kasvoi EU:ssa ympäristötoimialalla nopeammin kuin taloudessa yleensä. Useimmat vihreät työpaikat eivät ole matalapalkkatöitä, vaan keskipalkkaisia ja edellyttävät keskitason ammattitaitoa. Vihreään talouteen siirtymisen alueellista ulottuvuutta ei voi sivuuttaa. Siksi ”siirtymävaiheessa olevat hiilialueet” -ohjelmassa on meneillään kokeiluluontoisia hankkeita 14 alueella eri puolilla unionia. Komissio on ehdottanut, että Euroopan globalisaatiorahastosta voitaisiin rahoittaa hiilestä irtautumisen vuoksi työpaikkansa menettäneiden työntekijöiden uudelleenkoulutusta ja aktivointia. Oikeudenmukainen siirtyminen vihreään talouteen on yksi seuraavan komission kulmakivistä. Jotta vihreä siirtymä olisi poliittisesti hyväksytty, ratkaiseva tekijä on se, miten ihmisiin kohdistuva vaikutus otetaan huomioon politiikkojen suunnittelussa jo nyt. Kirjoittaja on Euroopan komission työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaava komissaari.