Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tämä salakavala vitsaus on jopa pahempi uhka kuin koronavirus – ”Hiljaisen pandemian” pysäyttämiseen ei ole enää paljon aikaa

On arvioitu, että vuonna 2050 antibioottiresistenssi tappaa enemmän ihmisiä kuin syöpä. Jo nyt maailmassa kuolee joka vuosi 700 000 ihmistä resistenttien bakteerien aiheuttamiin tauteihin. Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien leviäminen on maailmanlaajuinen terveysuhka. Salakavalasti etenevän vitsauksen seuraukset ovat paljon koronaviruksen aiheuttamaa kaaosta vakavammat, jos sitä ei saada pysäytettyä. Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kirjo kasvaa koko ajan hitaasti, mutta varmasti. Siksi sitä sanotaan ”hiljaiseksi pandemiaksi”. Vaikka antibioottiresistenssin lisääntyminen ei Suomessa näy vielä niin paljon kuin monessa muussa maassa, merkkejä bakteerien vastustuskyvyn lisääntymisestä on. – Vaikka tilanne meillä on hyvä, emme saa tuudittautua siihen, että olisimme resistenssiltä suojassa, sanoo Tampereen yliopistollisen sairaalan infektiosairauksien apulaisylilääkäri Reetta Huttunen . Huttunen on seurannut antibioottiresistenssin leviämistä tarkkaan: hän on antibioottien käyttöön ja mikrobiresistenssiin liittyvän seurannan vastuulääkäri Taysissa. Pandemia voi pahentaa tilannetta Antibiootteja käytetään yksinkertaisesti liikaa ja myös sellaisten tautien hoitamiseen, mihin niitä ei tarvita. Liikaa antibiootteja käyttävät sekä ihmiset että eläimet. Molempien mukana vastustuskykyiset bakteerit leviävät eri puolille maapalloa kuin virukset. Myös käynnissä oleva pandemia saattaa osaltaan lisätä antibioottiresistenssiä. Mitä vaikeampi koronavirukseen liittyvä yleissairaus on, sitä todennäköisemmin potilaita antibiooteilla hoidetaan. Antibiootit eivät virustauteihin tehoa, mutta covid-19-tautiin sairastuneille saattaa kehittyä myös bakteeri-infektioita. Aina ei kuitenkaan tiedetä, kummasta on kysymys: viruksen vai bakteerin aiheuttamasta infektiosta. Alan tutkimusta seuraava Huttunen tietää, että koronapotilaiden hoidossa käytetään paljon hyvin laajakirjoisia antibiootteja, vaikka joidenkin alustavien tutkimusten mukaan vain noin kymmenesosalle sairastuneista kehittyy virustaudin seurauksena joku bakteeri-infektio. – Uusimmissa lääketieteellisissä katsauksissa suositellaan välttämään turhien antibioottien antamista covid-19-tautiin sairastuneille. Sitä tullaan varmasti tutkimaan tarkkaan, miten antibioottien käyttöä koronapotilaille voidaan vähentää. Yksi iso ongelma on, että vaikka uusia antibiootteja kehitetään, ne perustuvat paljolti jo käytössä oleviin vanhoihin antibioottiryhmiin. – On ennustettu, että ratkaisut eivät kovin pitkään toimi. Tarvitaan kipeästi uusia ideoita. Vuosisadan puoliväliin mennessä meillä saattaa olla käsissämme globaali ongelma. – Vaikka puhutaan kymmenistä vuosista, ongelman ratkaisemisella on kiire. Näkyy myös Suomessa Suomessa antibioottien käyttöä on systemaattisesti vähennetty. Se on hidastanut resistenssin leviämistä. Siitä huolimatta merkit kasvavasta ongelmasta ovat näkyvissä. Suomessa tehdään vuosittain noin 4 500 löydöstä monille antibiooteille vastustuskykyisistä ESBL-bakteereista. ESBL-bakteerit tuottavat antibiootteja pilkkovia entsyymejä. Ne aiheuttavan muun muassa virtsatie-infektioita. Yleensä tauti on lievä ja se on hoitunut hyvin suun kautta otettavilla antibiooteilla. Nykyään suun kautta nautittavia ESBL-bakteereihin tehoavia antibiootteja on rajallisesti käytössä. Lievistäkin virtsatieinfektiosta kärsiviä potilaita joudutaan siksi yhä useammin hoitamaan laajakirjoisilla suonensisäisillä antibiooteilla. – Se on aina huonompi vaihtoehto. Sen lisäksi, että potilas voi joutua joksikin aikaa sairaalaan, laajakirjoinen antibiootti voi vaikuttaa suolistoon ja lisätä antibioottiripulin riskiä sekä vaikuttaa osaltaan antibioottiresistenssin kasvuun. Myös CPE-bakteerihavaintojen määrä Suomessa kasvaa joka vuosi 10–20 tapauksella. CPE-bakteerit ovat karbapenemaaseja tuottavia enterobakteereja. Karbapenemaasi tekee bakteerista äärimmäisen vastustuskykyisen. Virtsatieinfektioiden lisäksi CPE-bakteerit aiheuttavat muun muassa vatsan alueen ja keuhkojen infektioita. Huttusen mukaan monille antibiooteille ja mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerien osuus on onneksi vielä alle prosentin kaikista verenmyrkytyksiä ja tulehduksia aiheuttavista bakteereista. Juttu jatkuu kuvien jälkeen. Monessa muussa maassa tilanne on paljon pahempi. – Joissakin Etelä-Euroopan maissa ja Intiassa näiden moniresistenttien bakteerien osuus on jo kymmeniä prosentteja. Ne ovat juuri niitä bakteereita, joihin hoito tehoaa huonosti tai sitä ei ole lainkaan. Jos viimeistenkin antibioottien teho menetetään, hoitoa ei enää ole. Suomessa vaikeimmin hoidettavien bakteerien aiheuttamia tauteja sairastavat potilaat ovat Huttusen mukaan usein ihmisiä, jotka ovat sairastuneen esimerkiksi Italiassa tai Kreikassa ja jotka on siirretty hoidettavaksi Suomeen. Leviää kavalasti Helsingin yliopiston zoonoottisen mikrobilääkeresistenssin apulaisprofessori Annamari Heikinheimo pitää antibiooteille ja muille mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerien leviämistä yhtenä ihmiskunnan suurimmista terveysuhkista. Heikinheimo työskentelee myös Ruokavirastossa tutkimusprofessorina. – Hitaasti ja näkymättömästi etenevä antibioottiresistenssi on kavala. Se etenee eri maissa eri tahtiin ja havaitaan eri aikoina. Heikinheimo tutkii, miten antibiooteille ja muille mikrobilääkkeille vastustuskykyiset bakteerit syntyvät ja leviävät eläinten ja elintarvikkeiden kautta. Myös eläimet sairastavat infektiotauteja. Antibiooteilla niitä lääkitään yksilöinä tai eläinryhminä. Yli puolet maailmassa käytettävistä antibiooteista käytetään maataloudessa ja eläintuotannossa. – On arvioitu, että antibioottien käyttö maataloudessa nousee globaalisti lähes 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, semminkin jos eläintuotantoon siirtyvät maat Aasiassa ja Afrikassa alkavat käyttää antibiootteja intensiivisesti. Tuotantoeläimillä käytetään vain eläimille hyväksyttyjä antibiootteja. Niistä osa on samoja kuin ihmisillä. Tietyt kriittiset antibiootit on varattu vain ihmiskäyttöön. Siksi eläinten lääkinnässä ei saa käyttää yhtä laajakirjoisia antibiootteja kuin ihmisten hoitamisessa käytetään. Eläin kasvaa nopeammin Yksi iso ongelma on antibioottien käyttö eläimillä kasvunedistäjänä. Kun antibioottien käyttö laajeni ihmisillä 1940- ja 50-luvuilla, huomattiin, että eläimet kasvoivat nopeammin, kun terveille ja nuorille eläimille annettiin antibiootteja. – Tuotantoeläin käyttää sille annetun rehun paremmin hyödyksi, kun sen suolistobakteereita tapetaan antibiooteilla. Suolistoon jää vähemmän kilpailijoita. Suomessa ja Ruotsissa kasvunedistäjäantibioottien käytöstä luovuttiin vapaaehtoisesti jo 1990-luvun lopulla. EU:ssa ne kiellettiin pian vuosituhannen vaihteen jälkeen. – Valitettavasti antibiootteja käytetään eläinten kasvun edistämiseen yhä monessa maassa. Esimerkiksi Afrikassa ja Aasiassa on paljon maita, joissa lääkkeiden käyttöä ei seurata lainkaan. Maailman eläintautijärjestön OIE:n äskettäiseen kyselyyn vastasi 155 maata. Niistä lähes kolmasosa eli 45 ilmoitti käyttävänsä antibiootteja tuotantoeläinten kasvunedistäjänä. Satakertaisia eroja Suurin osa ihmislääkkeiden antibioottiresistenssistä on ihmisten omien kontaktien ja antibioottien käytön kautta leviävää. Vaikka antibioottien liikakäyttö tuotantoeläimillä lisää resistenttien bakteerikantojen kasvua ennen kaikkea eläimissä, vaikutukset saattavat ulottua myös ihmisissä tauteja aiheuttavien bakteerien vastustuskykyyn. Heikinheimon mukaan EU:n alueella ihmisillä on alkanut jo esiintyä jonkin verran hyvin vaikeasti hoidettavia resistenttejä salmonella- ja kambylobakteeri-infektioita. – Taustalla saattaa ainakin jossain määrin olla antibioottien käyttö maataloudessa. EU:n sisällä antibioottien eläinkäytössä saattaa olla jopa satakertaisia eroja eri maiden välillä. – Tutkimuksissa on näkynyt viitteitä siitä, että ihmisillä käytettävien antibioottien resistenssiongelmat ovat suurempia maissa, missä antibiootteja käytetään enemmän myös maataloudessa. Globalisaatio edistää Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit siirtyvät paikasta toiseen muun muassa paljon matkustavien ihmisten mukana. Globaalissa taloudessa myös eläimet liikkuvat enemmän. – Tuotantoeläinten jalostusketju on kansainvälinen. Emoeläimet saattavat elää maassa, missä antibioottien käytön käytännöt ovat erilaiset kuin maassa missä emoeläimen jälkeläiset kasvavat, Heikinheimo sanoo. Tämä on saattanut tuoda myös Suomeen jonkin verran resistenssiongelmia, mutta ainakin toistaiseksi niiden kanssa vielä pärjätään. Suomessakin esimerkiksi sikatiloilla eläinten parissa työskentelevien riski sairastua vaikeita ihotulehduksia aiheuttavaan moniresistenttiin MRSA-stafylokokkibakteeri-infektioon on lisääntynyt. Vaikka Suomessa antibioottien käyttö tuotantoeläimillä on toistaiseksi vielä hyvin hallussa, tarkkana on oltava. – Euroopassa on jo hyvin vastustuskykyisiä eläinbakteereita liikkeellä, ja helposti ne myös tänne Suomeen kulkeutuvat. Jos maatiloilla käytetään liian paljon antibiootteja, resistentit kannat alkavat nopeasti rikastua. Katukoirat iso riski Myös antibioottien käyttö lemmikkieläimissä vahvistaa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja. Suomessa lemmikkieläimiä on paljon. Pelkästään koirien määrä alkaa lähestyä miljoonaa. Suomessa lemmikkieläinten antibioottilääkintä on Heikinheimon mukaan vähentynyt huomattavasti sen jälkeen, kun antibioottien runsaaseen käyttöön alettiin kiinnittää enemmän huomiota. Yksi yleistynyt muoti-ilmiö on ulkomailla kasvaneiden katukoirien ottaminen lemmikiksi kotiin. Heikinheimon mukaan Ruokavirastossa on havaittu, että tietyillä katukoirilla on hyvin vastustuskykyisiä ESBL-bakteereita suolistossaan. Ruokaviraston riskinarvioinnin yksikön tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että erityisen yleisiä ESBL-bakteerilöydökset ovat Venäjältä ja Romaniasta tuoduilla koirilla. – Tällä hetkellä selvitämme koirilta eristettyjen bakteerien geeniperimää tarkemmin ja tutkimme, minkälaista riskiä kansanterveydelle ne kantavat. On vaikea tietää, kuinka iso osuus antibioottiresistenssin yleistymisessä on ihmisillä, kuinka iso eläimillä. Siksi kaikkea antibioottien turhaa käyttöä pitää välttää. Elimistö selviää yhä monista taudeista ilman antibiootteja. – Antibiootteihin pitäisi suhtautua kuin uusiutumattomaan luonnonvaraan. On totuttu siihen, että ne ovat aina käden ulottuvilla. Antibiooteista pitäisi ajatella niiden olevan niin arvokkaita, että niitä käytetään vain viimeisessä hädässä.