Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Hallitus palauttaisi toisen kotimaisen kielen pakolliseksi osaksi ylioppilastutkintoa – reaktiot ristiriitaisia: ”Ei voida vain yhtäkkiä lätkäistä, että tämä on nyt pakollinen”

Elokuussa astuu voimaan uusi ylioppilastutkintolaki, jonka mukaan ylioppilastutkintoon kuuluu viisi kirjoitettavaa ainetta. Äidinkieli pysyy pakollisena ja sen lisäksi kirjoitetaan neljä muuta ainetta. Tämä koskee syksyllä 2020 aloittavia lukiolaisia, jotka voivat kirjoittaa ensimmäiset aineet keväällä 2022. Suomen ruotsinopettajat ry:n puheenjohtaja, Nokian lukiossa ruotsia opettava Satu Pessi epäilee, että toinen kotimainen kieli voisi tulla pakolliseksi samalla aikataululla. Asia pitäisi tietää viimeistään vuoden kuluttua. – Ei voida vain yhtäkkiä lätkäistä, että tämä on nyt pakollinen. Kielitaitoa tarvitaan yrityselämässä Pessi pitää toisen kotimaisen kielen paluuta ylioppilastutkintoon tervetulleena. Hän arvelee, että päätöksen taustalla vaikuttavat muun muassa yrityselämän tarpeet. – Tämä on selvä signaali yritysmaailmasta: kielitaitoa tarvitaan. Pessi epäilee ruotsin kielen taitojen osittain heikentyneen sen jälkeen, kun toisesta kotimaisesta kielestä osana ylioppilastutkintoa luovuttiin vuonna 2005. Pessi painottaa, että esimerkiksi Ruotsi on tärkeä kauppakumppani Suomelle, joten kieltä olisi hyvä osata. – Haluamme kuulua Pohjoismaihin ja tehdä yhteistyötä Pohjoismaiden välillä. Pohja rakennetaan yläkoulussa Kaikissa yläkouluissa ei opiskella yhtä paljon ruotsia, mikä huolestuttaa Pessiä. Hän sanoo, että esimerkiksi joillain paikkakunnilla ruotsin kieli voi olla vapaaehtoista yhdeksännellä luokalla. Se asettaa oppilaat epätasa-arvoiseen asemaan. – Jos joku haluaa ympäryskunnan yläkoulusta Helsinkiin opiskelemaan, ja koulussa on ollut muita vähemmän ruotsia, täytyy todella tehdä töitä saavuttaakseen saman lähtötason kuin muut oppilaat. Ruotsin opiskelua ei pääse pakoon korkeakouluissakaan, joissa pitää suorittaa vähintään virkaruotsi. Pirkanmaalla ei juurikaan kuule ruotsia arkipäiväisessä elämässä, mutta Pessin mukaan juuri tulevaisuuden työelämä motivoi ruotsin opiskelussa. Hän mainitsee esimerkiksi kaupan alan ja hoitoalan, joissa molemmissa asiakkaita olisi hyvä osata palvella heidän äidinkielellään. Kielen peruasiat pitää olla hallussa, koska korkeakouluissa siirrytään alakohtaiseen ammattisanastoon. Tampereen yliopistossa kirjallisuustieteitä opiskeleva Pilke Salo suoritti virkaruotsin keväällä. Hän ei opiskellut kaikkia pakollisia ruotsin kursseja lukiossa, koska niitä oli mahdollisuus jättää pois, jos opiskeli ilmaisutaidon kursseja. Vaikka ruotsi ei kiinnostanut lukiossa, hän ajattelee nyt, että sitä olisi kannattanut opiskella silloin. Yliopistossa Salo lykkäsi ruotsin kurssia, koska taidot tuntuivat olevan hataralla pohjalla. Sen vuoksi hän kävi syksyllä kertauskurssin ja keväällä varsinaisen kurssin. Salo pääsi tentistä läpi, vaikka se oli hankala. – Suullisessa tentissä oli ihmisiä, jotka kertoivat, että he olivat neljättä kertaa siellä. Salo ajattelee, että valinnanvapaus toisen kotimaisen kielen opiskelussa on hyvä asia, mutta toivoo, että olisi itse kirjoittanut ruotsin lukiossa. Pakkoruotsi herättää tunteita Pessin mukaan Nokian lukiossa ruotsin opiskeluun suhtaudutaan melko positiivisesti. Hän arvioi, että joka vuosi noin 50–60 prosenttia abiturienteista kirjoittaa ruotsin. Kaikki eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä päätökseen. – Nyt jo on tullut märkää rättiä Lukiolaisten Liitolta, sanoo Pessi. Suomen Lukiolaisten Liitto kertoo kannanotossaan olevan huolissaan pakollisen kokeen vaikutuksista lukiolaisten jo valmiiksi valtaviin jaksamisongelmiin. Hän haluaa muistuttaa, että lukiossa on muitakin pakkoaineita. Pessi uskoo, että yleissivistyksen kannalta on hyvä opiskella erilaisia aineita. – Ihminen on laiska, jos sitä ei pakoteta. Murrosikäkin on sellainen, että silloin ei aina kuunnella viisaita vanhempia tai opettajiakaan. Kun jälkeenpäin tapaa opiskelijoita, he sanovat usein, että olisi pitänyt silloin opiskella.