Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Kokenut diplomaatti: Trump ei ole syy Yhdysvaltojen alennustilaan, vaan sen seuraus – Haastettu länsi joutuu ratkomaan ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä

Washingtonissa kahdesti suurlähettiläänä ja ulkoministeriön valtiosihteerinä työskennellyt diplomaatti Jukka Valtasaari , 79, halusi torstaina julkaistussa kirjassaan mennä päivittäistä uutisvirtaa syvemmälle. Maailmassa kamppailee kolme omalla tavallaan heikkoa suurvaltaa, Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä. Meitä koskettaa etenkin Yhdysvaltain ja EU:n alennustila, joka haastaa koko lännen ajatuksen. Valtasaari pitää toisen maailmansodan jälkeistä Atlantin julistusta lähtölaukauksena lännen voittokululle. Lännen tulevaisuus on kuitenkin hämärän peitossa, on Lännen jälkeen -kirjan kantava sanoma. – Lännen idea ei ole vanhentumassa. Se vain rakoilee. Euroopassa on vapaus liberaali demokratia, integraatio ja vapaa liikkuvuus. Silti Euroopassa on rakennettu 1 300 kilometriä piikkilanka-aitaa, paljon enemmän kuin Yhdysvallat on rakentanut Meksikon vastaiselle rajalle, sanoo Valtasaari. Kohtalonkysymykset ovat pöydällä Suurvaltojen maailma on myllerryksessä ja hakee asettumista uuteen tasapainoonsa. Kiina on tullut jäädäkseen. Samalla maailmanlaajuisia ratkaisemattomia kysymyksiä ovat uudelleen pinnalle nousseet ydinaseet, tekoälyn turvallisuuden hallinta ja ilmastonmuutos. Viimeisestä on puhuttu paljon, mutta kahden ensimmäisen yhdistelmä sääntelemättömänä voisi aiheuttaa todellisen ihmiskunnan sukupuuton. Huoli nousee siitä, että suurvallat kehittävät yhä tehokkaampaa tekoälyä myös itsenäisten aseiden hyödynnettäväksi. – Tekoäly voi tulevina vuosikymmeninä olla ehdottomasti uhka. Algoritmit voivat muodostaa sellaisia yhdistelmiä, joita ihminen ei voi kontrolloida. Tekoäly vaatii yhteisesti sovittuja sääntöjä, sanoo Valtasaari. Ydinasesopimukset raukeavat Tekoälystä keskustelua suurvaltojen välillä Valtasaari ei ole havainnut. Ongelma syntyy myös keskimatkan ydinohjusten elokuussa 2019 rauenneesta INF-sopimuksesta. Ydinaseiden kokonaismäärää rajoittava START-sopimus on raukeamassa vuonna 2021. – Kun ei ole mitään sopimuksia, olemme ajassa ennen Kuuban kriisiä. Olemmeko siitä huolissamme ylipäätään, ja jos olemme, kuinka neuvotellaan turvallisuudesta, kysyy Valtasaari. Kirjailija itse uskoo, että niin ydinaseet kuin tekoälykin pystytään uusilla neuvotteluilla ja sopimuksilla pitämään hallinnassa. – Teknologian pimeän puolen hallinta on tärkeää. Ydinase on pidetty hallinnassa samalla kun ydinvoimaa on kehitetty. Valtasaari kertoo itse olleensa 1970-luvulta saakka kemialliset aseet kieltävien sopimusten neuvotteluissa. Naton laajenemisella myös vastustusta USA:ssa Suomen Nato-optiolla ei ole täysin yksimielinen kannatus Yhdysvalloissa. Valtasaari kirjoittaa, että merkittävät amerikkalaiset strategit kuten Henry Kissinger , John Mearsheimer ja edesmennyt Zbigniew Brzezinski ovat vuosikymmenet kannattaneet puolueetonta vyöhykettä Naton ja Venäjän väliin. Suomi kuuluisi tähän vyöhykkeeseen. Tuoreimpana saman ajatuksen nostaa esiin washingtonilaisen Brookings-ajatushautomon Michael O'Hanlonin 2017 julkaistu Naton tuolla puolen . Uuden turvallisuusjärjestelyn tarve nousee siitä, ettei nykyinen toimi, ja ydinasetilanne on vaarallinen Euroopalle. Valtasaaren mukaan Suomella on Nato-optio, mutta se pitää lunastaa esimerkiksi sotaharjoituksilla. Hänen mukaansa nykyinen Yhdysvaltain poliittinen johto tukee presidentti Donald Trumpista huolimatta voimakasta Natoa. Kiina palannut asemaan, jota ei voi sivuuttaa Kiina ei ole suurvaltana uusi, vaan pikemminkin se on palannut paikalleen 200 vuoden matalasuhdanteen jälkeen. Kiina ei heti nouse suurimmaksi, mutta Yhdysvallat ei voi olla ottamatta sitä huomioon. Kauppasota osoittaa, ettei kumpikaan selviydy ilman toista. Molemmat kärsivät. Yhdysvallat on yhä maailman sotilaallinen supervalta, jonka vain Venäjä haastaa ydinpelotteellaan. Merellä Kiina ei ainakaan vielä hallitse. Yhdysvalloilla on yksitoista lentotukialusryhmää, Kiina perustaa vasta ensimmäistään. Yksi lentotukialusryhmä voi menestyksekkäästi taistella keskikokoista valtiota vastaan. Toisaalta Kiina on kirimässä Yhdysvaltoja taloudessa. Myös EU on maailmankaupassa tärkeä toimija. – Kiinalla on intressejä arktisella alueella ja Afrikassa. Silkkitie on tulossa Eurooppaan. Kiina on alueellinen suurvalta ja laajentaa etupiiriään, kertoo Valtasaari. Kiinan voima on rajallinen, mutta kasvava. Valtasaari nostaa kohtalonkysymykseksi, kuinka paljon maan talous ehtii kasvaa ennen väestön ikääntymistä. Maailman suurimman valtion syntyvyys on jo kauan ollut Suomen nykyisessä heikossa suuruusluokassa. Kiina on kuitenkin kaukana länsimaasta autoritäärisen väkivaltaisen hallinnon ja kapitalismin yhdistelmänä. Trump ei alennustilan syy vaan seuraus Lännen ideaa vaalitaan länsimaissa, joissa kauttaaltaan kamppaillaan myös populismia vastaan. Valtasaaren mukaan presidentti Donald Trumpin valtaannousu ei ollut syy Yhdysvaltain nykyiseen alennustilaan, vaan seuraus pitkään jatkuneesta jakautumisesta. – Yhdysvallat ja Eurooppa olisivat yhä yhdessä voimakkaat. Olisi hirveää mennä takaisin 1930-luvun kansallisvaltioihin, Valtasaari sanoo. Suomi voi olla mukana ratkaisemassa edellä mainittuja maailman kohtalonkysymyksiä aktiivisella diplomatialla. – Meillä on avuksi olemisen perimää, rauhanturvaaminen, aseistariisunta ja arktisen neuvoston perustaminen. Kylmän sodan aikana mietimme hiki hatussa, aina piti olla jokin tavoite. Jos ei ole juonta, kohtalonkysymyksistä ei pääse edes neuvottelemaan, Valtasaari sanoo. Siksi hän unilukkarina halusi ajoittaa kirjansa julkaisun uuden Antti Rinteen (sd.) hallituksen alkutaipaleelle.