Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tampereen ulkopuolelta tulevat hakijat kiristävät kilpailua lukiopaikoista – Jäikö 9.-luokkalainen ilman opiskelupaikkaa? Tilanne voi vielä muuttua

Koulut loppuivat jo muutama viikko sitten ja toisen asteen yhteishaun tulokset ovat myös tulleet. Tampereella jäi kevään yhteishaussa 121 nuorta ilman toisen asteen opiskelupaikkaa. Heistä 78 haki ensisijaisesti lukioon ja 43 ammatilliseen koulutukseen. Tilanne kuitenkin korjaantuu syksyn lähestyessä, vakuuttaa Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä . Hän kertoo, että vuosittain 1–5 opiskelijaa jää lopulta ilman opiskelupaikkaa yhdeksännen luokan päätyttyä. Tässä kohtaa ei vielä pysty sanomaan varmasti, kuinka moni lopulta jää ilman koulupaikkaa. – Nyt tehdään työtä koulupaikkojen löytymisen eteen. Perusasteen opinto-ohjaajat tekevät toisen asteen opinto-ohjaajien kanssa töitä, jotta paikkoja järjestyy, Järvelä taustoittaa tilannetta. Ilman koulupaikkaa jääneistä osa pääsee tai on jo päässyt lukioihin varasijoilta, kun kaikki eivät tarjottua paikkaa ota vastaan. Osa taas suuntaa ammattikouluihin, joista vapaita paikkoja löytyy yhä. Tampereen lukiot vetävät ulkopuolelta Tampereen lukioissa oli tänä vuonna viime vuotta korkeammat keskiarvorajat. Tampereen lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio kuitenkin kertoo, että rajat ovat kesän aikana pudonneet hakutuloksen julkaisuajankohtaan verraten. – Alimmat keskiarvorajat nousivat viime vuodesta, vaikka aloituspaikkoja lisättiin. Kesän mittaan tilanne on aina elänyt, kun valintoja perutaan esimerkiksi matkustus- ja majoitusvaikeuksien takia, jolloin opiskelupaikkaa tarjotaan varasijajärjestyksessä opiskelupaikkaa vaille jääneille, Suonio kertoo Aamulehdelle sähköpostitse. Tampereen ulkopuolelta liikenne Tampereelle lukiokoulutukseen on ollut kasvusuunnassa. Keväästä 2017 Tampere on lisännyt joka vuosi noin 30 uutta aloituspaikkaa. – Toisen asteen koulutukseen hakeutuminen on vapaata, ja Tampereen ulkopuolelta lukioon hakeutuvien osuus on kasvanut viime vuosina nopeasti. Tästä on seurannut haaste, että keskiarvorajat ovat nousseet aloituspaikkojen lisäyksestä huolimatta ja moni tamperelainen ei ole saanut lukiopaikkaa vielä kesäkuussa. Kesä voi vielä muuttaa monen ilman lukiopaikkaa jääneen tilanteen. Varasijalta voi saada koulupaikan ja ammattikouluissa on yhä vapaita opintomahdollisuuksia. – Tampereen kaupunki on aina hakenut koulutuspaikan erittäin kattavasti perusopetuksen päättäneille, Suonio vakuuttaa. Ammattikouluihin jatkuva haku Ammattikouluihin hakevalle opiskelupaikan saaminen ei ole samalla tapaa rajoittunut tiettyyn pääsyrajaan tai yhteishaun ajankohtaan. Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa on jatkuva haku päällä. Tampereen ammatillisen koulutuksen johtaja Outi Kallioinen kertoo, että kaikille ammattikouluihin hakeville yritetään löytää soveltuva opiskelupaikka. – Jatkuva haku vetää hyvin, ohjaus- ja hakupäivissä on ollut erittäin hyvin vanhempia nuorineen etsimässä sopivaa urapolkua, Kallioinen toteaa. Tredulla on tänä kesänä kerran kuukaudessa kaksipäiväisiä hakupäiviä, jotka ovat kaikille avoimia, ja jatkuvassa haussa voi jättää hakemuksen. Ennen juhannusta avoimia opiskelupaikkoja oli vielä useassa yksikössä usealla kampuksella. – On tärkeää, että nuorien ehdoilla pyritään löytämään se seuraava polun pää, että ohjautuisi sellaiselle linjalle tai valmentavalle linjalle, josta voisi avautua ajatus, mitä jatkossa haluaa opiskella, Kallioinen näkee. Tampereen strategia Tampereen kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä kertoo, että Tampereen strategiaan kuuluu, että kaikille löytyy paikka ennen kuin koulut alkavat. Peruskoulun päättää Tampereella vuosittain noin 2 000 nuorta. Järvelän mukaan ilman opiskelupaikkaa jäävien lukumäärä on jo vuosia ollut alle kymmenen. – Yleensä taustalla on muut kuin ohjaukselliset syyt. Jotkut ovat sellaisia, joita ei ole saatu ollenkaan tavoitettua. Tampereen seutu on poikkeuksellinen siinä, että luku on pysynyt alle kymmenen. Tämän vuoden tilanne päivittyy kesän aikana, ja syksyllä tiedetään, kuinka moni jäi kokonaan ilman jatkokoulutuspaikkaa. – Missä kohtaa mennään syksyllä, ovatko ohjaukset osuneet, sen näkee myöhemmin, Järvelä toteaa. toisen asteen yhteishaku Lempääläläinen Kalle Nieminen mietti viimeiseen asti Tampereelle lukioon hakemista – Oman kunnan lukio vei lopulta voiton Vaikka hakijamäärät tamperelaisiin lukioihin ympäryskunnista ovat nousseet, pienempien kuntien lukioissa on omat vetovoimatekijänsä. Kalle Nieminen kertoo oman valintansa taustat. Tampereen lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio kertoi Aamulehdelle , että ympäryskunnista haetaan yhä enemmän Tampereelle lukio-opintoihin. Kun hyvien keskiarvojen opiskelijat hakeutuvat Tampereelle, nostaa se keskiarvorajoja. Ympäryskuntien lukiot ovat kuitenkin yhä voimissaan ja opiskelijoita riittää. Lempääläläinen 16-vuotias Kalle Nieminen haki oman kotikuntansa lukioon ja pääsi sisään. Lempäälän lukion puolesta puhui ennen kaikkea helpompi koulumatka. Lisäksi Lempäälässä on uusi, muutaman vuoden vanha lukio sekä Niemisen useat kaverit hakivat myös Lempäälään opiskelemaan. Pitkään harkinnassa oli lentopalloa pelaavalla Niemisellä myös Sammon keskuslukion urheilulinja. – Harkitsin aluksi paljonkin urheilulinjaa, mutta mitä lähemmäs hakua tultiin, päädyin Lempäälään, Nieminen kertoo. Sääksjärven koulussa yläasteensa käynyt Nieminen kertoo, että hänen kaveripiiristään hieman yli puolet haki opiskelemaan Tampereelle. Tampere on suosittu suunta sen läheisyyden vuoksi. – Aika moni ajattelee, että Tampereella on paremmat lukiot, ja matka Sääksjärven alueelta ei ole yhtä pitkä kuin Lempäälän keskustasta. Pienemmissä lukioissa on omat hyvät puolensa Niemisen mielestä. – Ympäristö on pienempi, opettajat tuntevat opiskelijat paremmin ja myös opiskelijat tuntevat paremmin toisensa.