Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kaupin metsästä löytyi mammutti: Metsät ovat kivikuvia täynnä, ja Paavo Leppänen löytää niitä ihan joka puolelta

Oletko joskus nähnyt eläimen näköisen kiven tai ihmisen kasvoja muistuttavan kallion? Kivenveistäjä Paavo Leppäsen mielestä Suomen metsät ovat niitä pulloillaan ja monet niistä ovat esihistoriallisten ihmisten tekeleitä. Eläkevuosiaan viettävä rakennusmestari Paavo Leppänen innostui aikoinaan kivenveistämisestä. Taideharrastus vei mukanaan ja hän perehtyi kivitaiteeseen Tyrvään käsi- ja taideteollisen oppilaitoksessa. Kivenveiston ohessa hän innostui Suomen kalliomaalauksista. Kiventyöstökurssilla hän teki jäljitelmää Hossan Värikallion kalliomaalauksista. Jäljitelmää tehdessään hän alkoi erottaa kalliosta erilaisia muotoja ja hahmoja. – Katsoin sitä kiven pohjaa, ja huomasin jonkun tehneen sinne pojan profiilin. Pian erotin sieltä useampia. Esimerkiksi Astuvansalmen kalliosta, josta on löydetty eniten kalliomaalauksia Suomesta, erottuu selvästi luonnon muovaamat ihmisen kasvot. Parinkymmenen vuoden ajan mies on havainnoinut ja valokuvannut kiviä. Hän uskoo erottavansa pienistäkin kivistä ihmisen käden jäljen. – Ensin jääkausi on pyöritellyt kiviä johonkin muotoon, sitten entisajan ihmiset ovat pienellä työllä muovanneet niistä erilaisia kuvia. Leppänen on muun muassa löytänyt Kaupin metsistä ison siirtolohkareen, joka on hänen mielestään selvä mammutti. Vuosien mittaan löydettyjä kiviä ja niiden kuvia oli kertynyt sen verran runsaasti, että Leppänen vei löydöksensä esille Haiharan taidekeskukseen. Lähdimme katsomaan miehen kokoelmaa. Intohimona kivet Kesäkuun ajan vanhan kartanon alueella oli Pirkka-Hämeen kuvataiteilijoiden Aikamatka -näyttely, jossa oli myös näytillä Leppäsen omia keraamisia veistoksia. Näyttelyn ensimmäiseen kerrokseen Leppänen oli pystyttänyt ”tornin”, joka oli peitetty kivistä otetuilla valokuvilla. Tornin juuressa lepäsi Leppäsen löytämiä irtokiviä. Taiteilija nostaa käteen yhden kivistä. Se muistuttaa melko alkeellista näkemystä ihmisten kasvoista. Hän esittelee toista kiveä, joka esittää miehen mielestä lintua. Hän myös esittelee pikkukiveä, jonka hän löysi samana aamuna. Leppänen ei osaa sanoa mitä kivi varmasti esittää, mutta vakuuttaa sen olevan entisaikaisen ihmisen muovaama . – Tietysti minulle on kehittynyt vähän muita parempi kyky havaita kuvia kivistä. Leppäsen mukaan kivikuvia ei ole tutkittu Suomessa. – Arkeologeilta puuttuu usein mielikuvitusta. Sitä faktaa haetaan niin valtavasti. Entisajan ihmisillä piti olla mielikuvitusta, jotta pystyi löytämään kuvia luonnosta. Leppäsen mukaan kiviä pitää myös katsoa monesta eri suunnasta. Yhdestä kulmasta kivi saattaa olla eläin, ylösalaisen se voi olla kasvot. – Varjot tekevät myös osan näistä kuvista mitä niihin syntyy. Kivi on eri tunteina eri näköinen.