Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Ajanviete Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Veikko Toivio kertoo, miltä riskiryhmään kuuluvasta tuntuu nyt – Lue rauhoittava haastattelu siitä, miksi koronavirus ei pelota, vaikka tartunta voi iskeä omalle kohdalle rajunakin

Veikko Toivio oli torstaina kävelyllä. Tampereen Vehmaisissa taivas oli harmaa ja lämpötila pari astetta plussan puolella. Rinnalla kulki perheen kolmesta koirasta isoin, sekarotuisen ja kultaisennoutajan sekoitus. Kaksikko oli jo kääntynyt tutulla tiellä kotia kohti. Silloin muuttolinnut lensivät yli. Joutsenten muodostamia auroja oli kaksi. Näyttävä näky sai Toivion ajattelemaan. – Tuli vaan mieleen, että ne lentävät siinä, olen olemassa tai en, Toivio sanoo. Sepelvaltimotauti. Pallolaajennus. Ikää 67 vuotta. Mies. – Tiedostan kyllä, että olen riskiryhmässä, mitä koronavirukseen tulee, Veikko Toivio sanoo. Silti hän on täydellisen rauhallinen puhuessaan maailmalla pandemian mittoihin kasvaneesta taudista. Toivio on sitä mieltä, että niin kannattaisi olla muidenkin. Kaksi tervettä vuotta Jotta voi ymmärtää Veikko Toivion rauhallista suhtautumista koronavirukseen, on palattava 2010-luvun alkuun. Kun Metso ilmoitti vähentävänsä väkeä, 39 vuoden uran talossa tehnyt Toivio ilmoittautui vapaaehtoiseksi lähtijäksi. Työkaverit ihmettelivät, miksi ihmeessä hän niin tekee. Toivio vastasi vitsaillen, että aikoo elää kaksi vuotta terveenä. Päivälleen kahden vuoden kuluttua häntä vietiin ambulanssilla Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Toiviolle tehtiin kiireellä pallolaajennus vuonna 2013. Hän oli sairastunut sepelvaltimotautiin. Terve suomalainen mies Ennen sairastumistaan Veikko Toivio koki olevansa ihan tavallinen, terve suomalainen mies. Mitä nyt ylämäessä kävelyvauhti tuntui hyytyvän. Oireilu alkoi kaksi kuukautta ennen pallolaajennusta. Toivio ei osannut yhdistää oireita sepelvaltimotautiin. Lopulta 200 metrin kävelymatka tuntui mahdottomalta suoritukselta. Silloin vaimo soitti ambulanssin. Silloinkin, kun Toivio oli matkalla kohti sairaalaa, hän ajatteli, että kyseessä on väärinkäsitys. Syntymä ja kuolema Ihminen sairastuu sepelvaltimotautiin, kun kolesteroli kerääntyy suonen seinämiin ja lopulta tukkii suonen. Toivion kohdalla pallolaajennus ja elämäntaparemontti ratkaisivat fyysiset ongelmat. Jäljelle jäi henkinen puoli. Tietoisuus omasta sairastumisesta iski viiveellä, vasta puolen vuoden kuluttua pallolaajennuksesta. – Notkahdus mielialassa tapahtuu, kun tajuaa, ettei koskaan parane sairaudesta. Toivio maalasi, kirjoitti kirjan ja runoja pöytälaatikkoon. Hän oppi kursseilla käsittelemään tunteitaan. Vasta jälkikäteen Toivio on ymmärtänyt käsitelleensä kuolemanpelkoa. – Kuoleman mahdollisuus on ollut olemassa. Enää en pelkää kuolemaa lainkaan. Se on yhtä luonnollinen asia kuin syntymä. Tieto useista lehdistä Veikko Toivio lukee säännöllisesti useita lehtiä. Siksi tieto koronaviruksesta on löytänyt hänet montaa reittiä. Toivio on seurannut tyytyväisenä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden ja Suomen hallituksen rauhallista otetta asiaan. – Paniikissa tehdyt ratkaisut vievät asioita yleensä huonompaan suuntaan. Vasta perjantaiaamuna Toivio jätti ensimmäisen kerran osan jutuista lukematta. Hänestä tuntuu, että jutut alkavat toistaa itseään. Sairastuminen ei pelota Kuten sanottu, Toivio on tietoinen koronavirukseen sairastumisen mahdollisuudesta. Hän listaa asioita, joiden ansiosta häntä ei pelota, vaikka niin kävisi. Toimiva terveydenhuolto, hyvä hygienia, lääkitys, ruokavalio, yleiskunto. Näiden asioiden ansiosta Toivio arvioi olevansa koronaviruksen edessä lähes samalla viivalla terveiden 67-vuotiaiden kanssa. – Olen hyvässä hoidossa ja syön lääkkeeni. Näin pienennän vakavien seurauksien riskiä, jos sairastun. Toivio näkee koronaviruksen olevan tarttuva epidemia siinä missä muutkin. Hänen mielestään on luonnollista, että se koettelee pahiten väestön vanhinta osaa. Enemmän kuin itsestään, Toivio kantaa huolta vaimostaan, lapsistaan ja lapsenlapsistaan. Tarve puhua sairaudesta Näkyvin koronaviruksen vaikutus Toivion arkeen on Sydänliiton ohjeistus perua vertaistukijoiden ja kokemustoimijoiden tapaamiset. Toivio on sekä sairastuneita tapaava vertaistukija että asiantuntijoita tapaava kokemustoimija. Toivio kävi viimeisimmällä vierailulla vertaistukijan roolissa kolmisen viikkoa sitten. Vielä silloin koronavirus ei ollut puheenaihe samalla tavalla kuin nyt. Tapaamisten peruminen on sääli. Toivio tapaa sairastuneita usein heti pallolaajennuksen jälkeen sairaalassa. Harva on ehtinyt edes kotiinsa. Päällä on usein vielä shokkivaihe. – Monella on tarve puhua kovasti. Se on ehkä tärkeintä, että kuuntelee. Myös sillä on merkitystä, että potilas näkee jonkun, joka on kokenut saman ja jatkaa silti elämäänsä. Ei syytä linnoittautua Muuten Toivio jatkaa normaalia elämää. Ehdoin tahdoin hän ei ryntää väkijoukkoon, mutta toisaalta ei missään nimessä linnoittaudu kotiinkaan. Torstai-iltana Toivio kävi vaimonsa kanssa ihan tavallisilla ruokaostoksilla Linnainmaan Citymarketissa. – Hiukan ajattelin ostaa kauraryyniä lisää kaappiin, mutta uskon, että kaupasta saa edelleen ruokaa. Ei se sieltä totaalisesti häviä. Ajatus karanteenista ei hirvitä Toiviota. Kyllä hänellä aika kuluu kotona. – Kirjoitan, luen ja maalaan. Maaleja ja maalauspaperia löytyy. Yksi Kari Hotakainenkin on kesken. Suurin riski sairastua koronatartunnan myötä vakavasti on tämän hetkisten tietojen mukaan yli 80-vuotiailla. 70–80-vuotiailla riski vakavaan sairauteen on pienempi. Riskiä lisäävät näissä ikäluokissa yleisimmät perussairaudet. Perussairauksia ovat esimerkiksi diabetes, astma, korkea verenpaine sekä muut sydän- ja verisuonitaudit. Yleisimpiin sydän- ja verisuonisairauksiin kuuluvat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt. Raskaana olevat ovat muita alttiimpia virusten aiheuttamille hengitystieinfektioille, myös koronavirukselle. Tähän mennessä sairastuneiden joukossa ei ole kuitenkaan ollut runsaasti synnytysiässä olevia naisia, eikä raskaana olevilla ole toistaiseksi raportoitu vakavia taudinkuvia. Tartunnan saaneet lapset ovat sairastaneet usein taudin lievän version. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos