Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

”Yritin sitkeästi saada puheenvuoroa 12 ja puoli tuntia” – Pirkanmaan uudet kansanedustajat kertovat, mikä eduskunnassa on yllättänyt

Innostunut. Näin kokoomuksen kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen kuvailee ensitunnelmia eduskuntatyöstä. Oppositiossa rooli on erilainen kuin aikaisemmin. – Nyt on vähän erilainen rooli olla, kun itse olen tällainen vastuunkantaja ja rakentaja. Nyt kun on päätynyt oppositioon, se vaatii uudenlaista asennoitumista ja niiden tapojen hakemista, miten sieltä käsin vaikutetaan. Tällä viikolla Ikonen on erityisen innostunut siitä, että hänet valittiin kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaksi. – Nyt olen kaikessa päätöksenteossa keskeisesti mukana ryhmän osalta, ja siitä olen iloinen, Ikonen sanoo. Yllätyksellisiä puolia eduskuntatyössä Ikonen kohtasi tällä viikolla hallitusohjelmaa läpikäydessä. – Tämä on kärsivällisyyslaji, eikä puheenvuoroa ihan nopeasti saa. Itse yritin sitkeästi saada puheenvuoroa ja 12 ja puoli tuntia siinä kesti, ennen kuin pääsin puheenvuoron käyttämään, Ikonen kertoo. – Jos on iso ja merkittävä asia, niin jonot ovat pitkiä ja on hyvin haastavaa saada puheenvuoroa. Muissa päätöksentekoasioissa on tottunut nopearytmisempään keskusteluun. Tuttujakin asioita on ollut. – Minulla on ollut hyvä yleiskuva siitä, mitä eduskunnassa tehdään. Oli helppo soljahtaa tänne sisään, ja tunsin jo ison osan ihmisistä ennalta, Ikonen kertoo. Työ eduskunnassa vaatii argumentointi- ja yhteistyökykyä, sillä harvoja asioita voi yksinään viedä eteenpäin, Ikonen kertoo. – Tällä viikolla käytin yhden puheenvuoron kaupunkipolitiikasta. Oli mukavaa, että heti sen perään kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) tuli keskustelemaan ja päästiin heti puhumaan asioiden eteenpäin viemisestä, Ikonen sanoo. Aiemmasta kokemuksesta Ikonen näkee hyödyllisenä Tampereen pormestarin roolin ja hallituksen valtiosihteerin työt kahdessa eri hallituksessa. – Moni tuntee minut täällä Tampereen edellisenä pormestarina, ja minulta tullaan kysymään kantoja rakennus- ja kaupunkipolitiikkaan. Sitä selvästi arvostetaan kokemuksena, eikä joudu tavallaan lähtemään takapenkistä, Ikonen kertoo. Eniten Ikonen odottaa kuluvalta kaudelta, että Suomea viedään alueellisesti hyvään suuntaan. – Alueen asioilta toivon, että liikenneasioissa saadaan päärataa ja muita liikennehankkeita eteenpäin ja toisaalta myös että Tampereen yliopiston edellytykset saataisiin turvattua. Aiempi kokemus valtiosihteerin työstä on antanut asiantuntemusta eduskunnan päätöksentekoon. Silti uusi rooli antaa uusia näkökulmia. – Kyllä tämä talo näyttäytyy erilaisena nyt, kun täällä on edustajan roolissa. ”Harvassa paikassa on ollut yhtä ystävällinen vastaanotto yli puoluerajojen” Vihreiden Iiris Suomela kertoo hänelle henkilökohtaisesti tärkeimmäksi asiaksi hallitusohjelmassa olevien ihmisoikeuskorjauksien toteutumisen. Esimerkkinä on Suostumus-kansalaisaloite, jonka Suomela kävi jättämässä eduskunnalle kampanjaryhmän kanssa. – Näihin asioihin ei vaikuta talouden suhdanne, vaan kysymys on käytännössä ilmaisista korjauksista ja lakien päivittämisestä tähän päivään, Suomela kertoo. Eduskuntatyön alku on ollut Suomelalle vauhdikas. Hän tietää, että politiikan tekeminen vaatii priorisointia. – Tekemistä, pyyntöjä ja kutsuja on paljon. Pitää valita, mitkä niistä ovat sellaisia, mihin kannattaa ja kuuluu tarttua. Olen yrittänyt keskittyä ydinteemoihin, jotka vastaavat sitä, mitä olen kampanjoinut. Suomelan on yllättänyt uudessa työssä se, kuinka helppoa eduskunnassa on ollut aloittaa. – Aika harvassa paikassa on ollut yhtä ystävällinen vastaanotto yli puoluerajojen kuin eduskunnassa. Tuntuu, että moni on ottanut asiakseen toivottaa meidät uudet kansanedustajat tervetulleiksi, Suomela kertoo. Toisaalta Suomela on yllättynyt siitä, kuinka moni tunnistaa politiikan seksismiin liittyviä ilmiöitä, joita hän itse on nostanut esiin. – Moni tunnistaa ne ilmiöt ja asiat, mutta ei vain ole omalla urallaan halunnut nostaa niitä erityisesti esiin. Osittain siksi, että ne ovat aika vaikeita ja herkkiä asioita, osittain koska se ei ole kaikkein omin aihe kaikille naisille puhua ja käydä läpi. ”Mielenkiintoisinta on se, miten valiokunnat lähtevät rullaamaan” Perussuomalaisten kansanedustajaksi eduskuntavaaleissa valitun Veijo Niemen eduskuntatyössä yllätti aikataulujen pysyvyys. – Jos on ilmoitettu, että täysistunto alkaa tänään kello yhdeltä, niin tiedän 100-prosenttisen varmasti, että se alkaa yhdeltä, Niemi kertoo. Kansanedustajan työn Niemi kokee isona muutoksena lupapalvelupäätöksentekijän töihin, mutta näkee työssä silti samoja lainalaisuuksia valtuusto- ja kunnanhallitustyön kanssa. Niemi on Lempäälän kunnanvaltuuston jäsen ja jatkaa valtuustossa edelleen. – Eduskuntatalo on valtavan iso ja rappuja ja käytäviä on joka suuntaan, mutta niinhän ne sanoo, että kyllä jo puolen vuoden kuluttua tietää missä mikäkin on, Niemi sanoo. Uudessa työssä hyötyä on aiemman kunnanvaltuusto- ja hallitustyön lisäksi muusta kokemuksesta kokouskäytännöistä ja -menettelyistä. – On ollut taloyhtiön puheenjohtajuuksia ja johtokuntapaikkoja. Siitä on aika iso hyöty, että ei ole ihan pihalla kuin lintulauta siitä, että mitä missäkin kokouksessa milläkin tavalla käsitellään. Niissä on tietyt lainalaisuudet, Niemi kertoo. Eniten Niemi odottaa näkevänsä valiokuntien toimintaa. – Mielenkiintoisinta on se, miten valiokunnat lähtevät rullaamaan ja millaiset kokoonpanot niissä on. ”Kansainväliselle kokemukselle nimenomaan on selvä tarve” Eduskunnassa tarvetta on kansainväliselle osaamiselle, kertoo perussuomalaisten kevään vaaleissa valittu kansanedustaja Sakari Puisto . – Kansainväliselle kokemukselle nimenomaan on selvä tarve ja kysyntä. Esimerkiksi itse tapasin juuri tänä aamuna japanilaisia. Mahdollisuuksia on huimasti ja erilaisia tapoja vaikuttaa ja olla mukana kansainvälisissä asioissa, Puisto kertoo. Puisto kokee, että kansainvälisestä taustasta on hyötyä. – Itselläni on mittaava kansainvälinen ura takana. Olen aikaisemmin itse asunut kahdeksan vuotta ulkomailla Iso-Britanniassa ja Kiinassa, Puisto sanoo. Myös valtioneuvoston tuttuus on eduksi uudessa työssä. Puisto on työskenteli aiemmin työministeri Jari Lindströmin erityisavustajana. – Pystyn aika hyvin ajattelemaan, mitä ministeriaitiossa tapahtuu ministerien pään sisällä. Pystyn myös lukemaan hallitusohjelmaa, sen toimeenpanoa ja muutenkin politiikkaa sitä kautta, että ymmärtää valtioneuvoston toimia, Puisto kertoo. Puisto odottaa, että politiikan teko alkaa toden teolla. – Sehän on tällä viikolla alkanut käytännössä täysistuntokeskusteluissa. Itsekin pidin ensimmäisen puheenvuoron tällä viikolla. Nyt kun hallitusohjelma on tullut ulos, poliittinen puoli on toden teolla alkanut sen myötä. Yllätyksiä uusi työ eduskunnassa ei ole Puistolle tuottanut. – Todella hyvä fiiilis. Talo on entuudestaan tuttu, mutta todella hienoa olla siellä kansanedustajana omalla äänellä. ”Ajatellaan, että jos kansanedustajat eivät istu salissa, he eivät tee mitään” Perussuomalaisten kansanedustaja Veikko Vallin kertoo eduskunnan työmäärän yllättäneen. – Ihmisillä on väärä kuva siitä. Ajatellaan, että jos kansanedustajat eivät istu salissa, he eivät tee mitään. Se varsinainen työ tehdään salin ulkopuolella, kun ollaan valiokunnissa, Vallin sanoo. Ensitunnelma kansanedustajan työstä on hyvä ja aika lähteä mukaan valtakunnan politiikkaan tuntuu Vallinista oikealta. – Elämänkokemus on yksi erittäin merkittävä vaikuttaja kansanedustajan työhön. Olen ollut yrittäjä jo pitkään. Kun tehdään yrityksiä koskevia lakeja ja asetuksia, sen voi peilata omiin kokemuksiin, että onko tämä hyvä vai huono idea, Vallin sanoo. Vallinille on korostunut vuorovaikutustaitojen tarve. Ihmissuhdetaidot ovat hänen mukaansa välttämättömiä. – Siellä moikataan kaikkia ja jutellaan kaikkien kanssa. Jos haluat edistää asioita, täytyy olla hyvät vuorovaikutustiedot. Jos tulee tunnereaktioita asioista, joista puhutaan, ne eivät koskaan saa mennä henkilökohtaisuuksiin. – Yritän nykyään vältellä kaiken maailman leimaavia sanoja. Sen olen oppinut, että ei kannata lähteä leimaamaan, vaikkapa keksimällä puolueelle leimaavia nimiä, Vallin sanoo. Ensimmäisen puheensa Vallin piti keskiviikkona täysistunnossa. – Se jännitti hirveästi. Toinen puhe meni jo helpommin. ”Moneen muuhun edustajan verrattuna tunnen talon fyysisesti hyvin” Keskustan ensimmäisen kauden kansanedustaja Jouni Ovaskan ensimmäiset viikot uudessa roolissa ovat kuluneet pitkälti hallituspuolueiden kanssa Säätytalolla. – Nyt kun eduskuntatyö on alkanut, on ollut mukava huomata, että työ on alkanut vauhdilla ja saimme hallitusohjelma käsittelyyn. Osaamista eduskuntatyössä tarvitaan erityisesti eduskuntakeskustelujen väittelyissä, joissa pitää olla nopeasti kyetä perustelemaan kantansa. – Tietysti kun me ensimmäisen kauden kansanedustajat istutaan siellä takana, niin me emme myöskään puheenvuoroja saa niin usein, Kun sellainen saadaan, niin siihen pitää nopeasti pystyä reagoimaan. Ovaska on aiemmin toiminut talossa avustajana ja erityisavustajana. – Moneen muuhun edustajan verrattuna tunnen talon fyysisesti hyvin ja siellä on helppo kulkea. Työssä hänet on puolestaan yllättänyt eduskuntaan nousseet henkilöt, joiden hän kuvailee ravistelevan eduskunnan kirjaamattomia sääntöjä, kulttuuria ja tapaa käyttäytyä ja puhua. – Mielestäni on tärkeää, että eduskunnassa muistetaan arvovalta, instituutio ja se että edustamme siellä kaikkia suomalaisia. Tästä voi tulla vielä ongelmia neljän vuoden aikana. Kuluvalta kaudelta Ovaska odottaa hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista. – Odotan myös, että hallitukseen saadaan sellaisia toimia, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin.