Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Ukrainan poisjäänti Helsingin ministerikokouksesta viittaa pehmeään Venäjä-linjaan, tutkija sanoo – "Länsi tekee myönnytyksen Venäjälle"

Ukrainan ulkoministerin poisjäänti Euroopan neuvoston huomisesta Helsingin kokouksesta viittaa siihen, että neuvosto olisi pehmentämässä Venäjän vastaisia pakotteita. Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin (Upi) ohjelmajohtaja Arkady Moshes . – Länsimaat tekevät Helsingin-kokouksessa myönnytyksen Venäjälle. Moshesin mukaan on tiedossa, että Ukraina on yrittänyt suostutella Euroopan neuvostoa siihen, ettei Venäjää kohtaan tehtäisi myönnytyksiä. Ukrainan ulkoministeri Pavlo Klimkinin kokousmatkan peruminen näyttää Moshesin mukaan protestilta sitä vastaan, että neuvosto aikoo kuitenkin liennyttää suhtautumistaan Venäjään. Klimkinin poisjäännistä kertoi Suomessa ukrainalaismedioiden tietoihin perustuen Ilta-Sanomat . Ukrainalaislähteiden mukaan Helsingin kokouksessa aloitetaan prosessi, jolla Venäjä palautetaan Euroopan neuvoston toisen pääelimen, parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan. Yleiskokous epäsi Venäjältä äänioikeuden, kun Venäjä oli valloittanut Krimin niemimaan Ukrainalta vuonna 2014. Vuonna 2017 Venäjä lakkasi maksamasta Euroopan neuvoston jäsenmaksuaan, ja rästissä on nyt noin 90 miljoonan euron maksut. Soini "maltillisen toiveikas" Ennen tietoa Ukrainan poisjäännistä haastateltu toimitusministeristön ulkoministeri Timo Soini (sin.) sanoi odottavansa Helsingin kokoukselta julkilausumaa, joka lieventää Venäjän ja Euroopan neuvoston välillä viime vuodet muhinutta kriisiä. – Neuvoston päämajasta Strasbourgista on tulossa kokoukseen sellaiset paperit, joiden pohjalta olen maltillisen toiveikas kokouksen tuloksesta, Soini sanoi Lännen Medialle. Neuvosto ja Venäjän on kyettävä Soinin mukaan kompromisseihin, jotta kiistaan saadaan ratkaisu. Soini ei yksilöinyt, mitä kompromissi osapuolilta käytännössä tarkoittaisi. – Suomen kanta on, että Venäjän lähtö ei olisi kenenkään etu: ei Suomen, ei Euroopan neuvoston, eikä Venäjän. "Miksi puhua kompromissista?" Upin ohjelmajohtaja Moshesin mielestä on virheellistä puhua kompromissista, jos neuvosto pehmentää Venäjän vastaisia sanktioita. – Mikään ei ole muuttunut kiistan juurisyyn eli Krimin valtauksen suhteen, joten miksi puhua kompromissista? Jos Venäjä otetaan takaisin Euroopan neuvoston yleiskokoukseen, kyse on myönnytyksestä Venäjälle, Moshes toteaa. Jos ukrainalaismedioiden ennakoima prosessi Venäjän palauttamiseksi yleiskokoukseen käynnistetään Euroopan neuvostossa, jäsenmaksunsa jäädyttänyt Venäjä saattaa alkaa taas maksaa jäsenmaksuaan. Tällöinkään kyse ei Moshesin näkemyksen mukaan ole kompromissista. – Kaikkien jäsenten on tietenkin maksettava jäsenmaksunsa järjestölle. Maksamisen jatkaminen tarkoittaisi normaalien sääntöjen noudattamista. Soini sanoi, että Venäjän ja neuvoston kiistan ratkaisu edellyttää Venäjän vastaantuloa. – Suomi on ollut puheenjohtajakaudella tarpeen vaatiessa tiukka. Venäjälle on sanottu suoraan, että taustasyy kiistaan on Krimin valloittaminen. Tutkija: Lännellä kaksi vaihtoehtoa Jos länsimaat tekevät Venäjälle myönnytyksiä perjantaina, käytännön vaikutuksia ei tule ylikorostaa, Upin Moshes tarkentaa. – Symbolisesti myönnytys Venäjää kohtaan olisi merkittävä. Se olisi ensimmäinen askel pakotteiden lieventämisessä. Silti esimerkiksi EU ei tulisi Moshesin mukaan joustamaan Venäjän-vastaisista talouspakotteista. Tällainen lopputulos olisi Moshesin mukaan samalla merkki siitä, että Venäjän diplomatian lähestymistapa, jossa maa ei aidosti myönny vastapuolen näkemyksiin, toimii. – Venäjän asemat ovat tässä tilanteessa vahvat, koska länsi ja Euroopan neuvosto ei missään nimessä halua Venäjän lähtevän. Moshesin mukaan länttä motivoi liennytyksiin etenkin kauppasuhteet ja energiapolitiikka. Lännen vaihtoehtoina on Moshesin mukaan periaatteista eli käytännössä pakotteista kiinni pitäminen ja mahdollinen Venäjän jäsenyyden menettäminen tai käytännöllinen lähestymistapa ja myönnytyksen tekeminen Venäjälle. – Periaatteiden suhteen annetaan periksi. Euroopan neuvosto on vuonna 1949 perustettu hallitustenvälinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Se ei kuulu EU:hun, mutta se sekoitetaan usein Eurooppa-neuvostoon eli EU:n huippukokoukseen. Siihen kuuluvat lähes kaikki Euroopan maat ja muutamia Euroopan ulkopuolisia valtioita. Suomi liittyi vuonna 1989. Se tunnetaan etenkin Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja -tuomioistuimesta. Euroopan neuvosto ei säädä lakeja kuten EU, mutta sen jäsenmaat ovat solmineet lähes 200 kansainvälistä sopimusta esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksista ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta. EU:n käyttämä tähtilippu on alun perin ollut Euroopan neuvoston lippu. Järjestön budjetti on vajaa 440 miljoonaa. Yhtä kansalaista kohti se on alle euron.