Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Lastensuojelun kustannukset kasvoivat lähes neljä miljoonaa euroa Tampereella – Sote-johtaja: ”Nuorilla on niin vaikeita päihde- ja mielenterveysongelmia”

Tampereella lastensuojelun kustannusten nousu kiihtyi viime vuonna. Vuodesta 2018 lastensuojelun kustannukset nousivat 3,7 miljoonaa euroa. Kaikkiaan lastensuojeluun kului rahaa 50,6 miljoonaa euroa. Tampereen sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen sanoo, että kustannusten nousu liittyy siihen, että sijaishuoltoa tarvitsevien nuorten tilanne on entistä hankalampi. Taustalla vaikuttaa se, että kaikki kunnat ovat sijoittaneet lapsia entistä enemmän perhehoitoon ja nuorille sijaishuoltoa tarjoavien yksiköiden määrä on koko Suomessa vähentynyt ja laitospaikoista on nykyisin pulaa. Kuosmanen sanoo, että nyt sijoitusta tarvitsevat entistä enemmän nuoret, joita ei ole heidän ongelmiensa vuoksi tarkoituksenmukaista sijoittaa perhehoitoon. Hänen mukaansa laitospaikoista on nyt paljon kysyntää, ja kunnat ostavat lähes kaikki palvelut, joita on saatavilla. Se näkyy myös hinnoissa: viimeisimmässä Tampereen kilpailutuksessa hinnat nousivat selvästi. Kustannuksia nostaa sekin, että ongelmat ovat usein entistä hankalampia hoidettavia. – Nuorilla on niin vaikeita päihde- ja mielenterveysongelmia, että hoidon kustannukset ovat valtavan kalliita, Kuosmanen sanoo. Tämä näkyy esimerkiksi Tampereella niin, että sijaishuollon palveluiden ostoon kului rahaa 3,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2018. Summaan vaikuttaa sekä hintojen nousu että hoitovuorokausien määrän kasvu perhe- ja osastohoidossa. Vuonna 2019 tarvittiin myös vaativaa osastohoitoa useammalle lapselle kuin aiemmin. Tampereen kulut keskikastia Sinänsä Tampereen lastensuojelun kulut eivät ole erityisen korkeat, kun niitä verrataan kuuden suurimman kaupungin lukuihin. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa tuorein tilasto on vuodelta 2018. Sen mukaan Tampere käytti vuonna 2018 lastensuojeluun kokonaisuudessaan 1 022 euroa 0 – 20-vuotiasta kohden. Se on kuntien keskikastia: eniten rahaa käyttää Turku 1 346 euroa ja vähiten Oulu 602 euroa Kuosmanen sanoo, että Oulun edullista hintaa selittää suurimmaksi osaksi se, että sijoitetuista lapsista suurin osa oli perhehoidossa, joka on laitoshoitoa edullisempaa. Osuus oli kuusikkokuntavertailun mukaan 81 prosenttia vuonna 2018. Tampereella osuus oli 66 prosenttia ja Turussa 50 prosenttia. Positiivistakin kehitystä on näkyvillä: lastensuojelussa asiakkaina olevien lasten osuus ikäryhmästä on laskenut viime vuosina. Kuitenkin lastensuojeluilmoitusten määrä ja sijaishuollossa olleiden lasten määrä kasvoi. Se kertoo, että ongelmat ovat entistä pahempia. Kuosmanen sanoo, että erot lasten ja nuorten välillä ovat kärjistyneet. –Meillä on paljon hyvinvoivia lapsia ja nuoria. Huonosti voivilla nuorilla menee entistä huonommin, Kuosmanen sanoo. Uusia palveluja ja ratkaisuja kehitteillä Lastensuojelun kustannusten nousua on vuosikaudet yritetty taklata tarjoamalla lisää ja kehittämällä olemassa olevia palveluita. Niitä myös käytetään paljon. Esimerkiksi Tampereen kaupungin perhepalveluihin tulee yhteydenottoja 1 000 – 1200 vuosittain. Yhteydenotosta on pyritty tekemään helppoa: kaupungin verkkosivuille on muun muassa laitettu Pyydä apua- nappi, josta avautuu yhteydenottolomake. Sen kautta saa yhteyden perhepalveluiden palveluohjaajiin. He vastaavat pyyntöön 1 – 3 arkipäivässä. Tampereella kehitetään nyt myös uusia ratkaisuja nuorten auttamiseksi. Nyt esimerkiksi selvitetään, voisiko syksyllä avata kaupungin oman sijaishoidon yksikön nuorille. Toukokuussa avaa nuorisovastaanotto, johon yhdistyvät Tampereen nuorten psykiatrian palvelut, päihdepalvelut ja nuorisoneuvola. Yksikköön saadaan lisää mielenterveystyön ammattilaisia. Myös lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tilanne on parempi, sillä vakansseja on saatu täytettyä ja uusiakin on palkattu. Tosin sijaisten saamisessa on edelleen vaikeuksia. Huostaanotetuille nuorille tukea ammatin hankkimiseen Kokonaan uusi avaus on hanke, jolla pyritään auttamaan huostaan otettujen 15–17-vuotiaiden kouluttautumista ja työelämään pääsyä. Tampere junior -hankkeessa projektipäällikkönä työskentelevä Outi Valkama kertoo, että tavoite on nostaa toisen asteen tutkinnon suorittaneiden määrä 80 prosenttiin nykyisestä noin 50 prosentista. Uutta on, että hanke perustuu niin sanottuun vaikuttavuusinvestoimisen malliin. Se toteutetaan tulosperusteisella rahoitussopimuksella. Siinä yksityiset yritykset tai yhteisöt sijoittavat rahastoon, jolla palvelu rahoitetaan. Hanketta hallinnoiva taho valitsee palvelun toteuttajat ja kunta on mukana tilaajana ja tavoitteiden asettajana. Tampereella hankehallinnoijan kilpailutus on parhaillaan käynnissä ja kaupunginhallitus tekee omalta osaltaan päätökset kevään aikana. Kunta maksaa palvelusta vain siinä tapauksessa, että tavoitteet toteutuvat. Valkama sanoo, että hankkeen tavoitteet ovat tarkasti mitattavissa. Hankkeessa tarjotaan nuorille lisäpalveluita, jotka eivät korvaa lakisääteisiä palveluita. Lisäpalvelut räätälöidään vastaamaan kunkin nuoren tarpeisiin. Ne voivat olla esimerkiksi pitkäaikaista tukea, jolla nuori pääsee kiinni työelämään. Hankkeen tulokset näkyvät pitkän ajan kuluessa. –  Lyhyen aikavälin tavoite on parantaa ja antaa nuorille tasa-arvoiset työllisyysmahdollisuudet kuten muillakin ikätovereilla. Samalla pyritään muuttamaan ylisukupolvisuuden jatkumoa, kun tiedetään, että kouluttamattomuus ja pienituloisuus ovat riskitekijöitä, Valkama sanoo. Paljon on vielä tehtävää Kuosmanen sanoo, että vaikka paljon on tehty, tekemistä on vielä paljon sekä Tampereella että valtakunnallisesti. – Nuorten mielenterveyspalvelut ja varhaisemman vaiheen palvelut pitäisi saada parempaan kuosiin. Hän kuitenkin myös pohtii, että välttämättä palvelujen kehittämisellä ja lisäämisellä ei ratkota kaikkea. Kuosmanen sanoo, että pitäisi selvittää, mikä yhteiskunnassa on muuttunut ja miten asiaan vaikuttavaa esimerkiksi vanhempien ja lasten vuorovaikutussuhteet. Palvelut Tammelakeskuksen Perheiden talossa Tampereella on matala kynnys Tampereella on kehitetty erityisesti matalan kynnyksen palveluja, joissa avun hakeminen on tehty helpoksi. Sellainen on muun muassa Tammelakeskuksessa toimiva, vuonna 2015 perustettu perheiden talo. Siellä tarjolla on perhekahviloita ja kerhoja, ryhmätoimintaa lapsille ja vanhemmille, vertaisryhmiä vanhemmille ja palveluohjausta lapsiperheille. Perhepiste Nopeassa tarjolla on ohjausta ja tukea esikouluikäisestä ylöspäin. Tälle vuodelle on koetettu lisätä avoimia kohtaamispaikkoja, jossa perheet voivat tavata toisiaan. Suljettuja vertaisryhmiä on tarjolla esimerkiksi sijoitettujen lasten vanhemmille. Tosin ryhmään oli kevääksi enemmän tulijoita kuin ryhmään mahtui. Uusin palvelu on syksyllä aloittanut parisuhteen huoltoasema, jonne voi tulla puimaan parisuhdettaan ilman ajanvarausta ja maksutta kerran viikossa. Osan palveluista kaupunki tuottaa itse ja osan yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Perheiden talo tarjoaa myös tiloja esimerkiksi kerhojen käyttöön. Palveluohjaaja Päivi Lackman sanoo, että heidän työssään näkyvät perheiden monenlaiset tilanteet erokriiseistä kasvatuspulmiin ja perheiden jaksamiseen. – Tänne muuttaa perheitä, joiden tukiverkot ovat muualla. Tampereella on paljon palveluita, ja koetamme yhdessä miettiä ratkaisuja, Lackman kuvaa. Perhepiste Nopean vastaava ohjaaja Anu Säynäjäkangas sanoo, että heidän työssään näkyvät arjen kuormittavuus ja tarve saada tukea kodin pelisääntöihin. Molemmat ammattilaiset toivovat, että perheet hakisivat apua riittävän ajoissa – jo silloin, kun ongelmat eivät ole kovin isoja. He muistuttavat, että silloin myös asiat voivat olla helpommin ratkottavissa. Lackman sanoo, että osalla vanhemmista voi olla kynnys avun hakemiseen. He muistuttavat, että heiltä neuvoa kysyvä ei tule kirjatuksi minnekään, vaan apua voi hakea myös nimettömänä. Apua voi kysyä myös esimerkiksi verkon chat-palvelujen kautta tai jättämällä yhteydenottopyynnön verkon pyydä apua -napin kautta.